Liikkumispalvelut tarjoavat vaihtoehdon omistamiselle

Tutkimusten mukaan ihmiset ovat useimmiten liikenteen sekakäyttäjiä: omistusauton lisäksi päivittäisessä liikkumisessa hyödynnetään myös erilaisia liikkumispalveluita, kuten julkista liikennettä tai taksia. 

– Mobility as a Service eli MaaS tarkoittaa sitä, että liikkuminen nähdään myös palveluna. Yksi matka voi sisältää useita liikkumisen välineitä – esimerkiksi niin, että matka alkaa omalla autolla liityntäpysäköintiin ja jatkuu joukkoliikennevälineellä. Viimeinen osuus matkasta saattaa taittua vaikkapa kaupunkipyörällä tai sähköpotkulaudalla, kertoo Jenni Eckhardt, liikkumispalveluihin erikoistunut projektipäällikkö VTT:ltä. 

– MaaS-konsepti pyrkii tarjoamaan asiakaslähtöisiä ja helppoja palveluita, joissa esimerkiksi mobiilimaksu ja -liputus toimivat reittioppaan kanssa samassa sovelluksessa. Parhaimmillaan erilaisia liikkumispalveluita voidaan yhdistellä joustavasti ja löytää juuri itseään parhaiten palveleva kombinaatio.

Kuva: Valokuvaajamestari Reijo Koirikivi / Studio P.S.V.

Omistusautoilu on perinteinen suomalainen autoilun malli, mutta kaikille autolla liikkumisesta kiinnostuneille se ei ole sopiva vaihtoehto. Markkinoille on tullut uudenlaisia ratkaisuja vastaamaan erilaisiin kausiluonteisiin ja tilapäisiin autoilutarpeisiin. 

– Uusin palvelukokonaisuutemme KINTO edustaa juuri tätä. Jos esimerkiksi käytät autoa lähinnä talvikuukausina tai ainoastaan päästäksesi golfkentille kesällä, saat haluamasi mallin kuukausihinnoittelulla juuri siksi ajaksi, kun sitä tarvitset, eikä auto seiso turhaan pihassa ympäri vuoden, sanoo Toyota Rahoituksen Mobility- ja markkinointijohtaja Matti Tanninen. 

Lisäksi palvelu tarjoaa mutkattoman ratkaisun esimerkiksi perheiden tilapäisiin kakkosautotarpeisiin. Tanninen nostaa esille myös erityisesti nuoret autoilijat. 

– Tällaisen tuotteen ansiosta nuorillakin on mahdollisuus päästä täysin uusiin autoihin käsiksi. Lyhyillä sitoutumisajoilla pääsee kokeilemaan mitä erilaisimpia vaihtoehtoja ja nauttimaan myös sellaisista malleista, joihin ei omistuspohjaisesti olisi välttämättä mahdollisuutta. 

KINTO-palvelujen avulla on mahdollista nauttia oman auton tarjoamasta vapaudesta helposti ja huolettomasti. Autoon ei tarvitse sitoutua kuukautta pitemmäksi ajaksi, eikä käyttäjän tarvitse miettiä autoilun sivukuluja. 

– Tarjoamme asiakkaille valmiita kokonaisuuksia. Vakuutuksista, huolloista tai renkaiden vaihdoista ei tarvitse itse huolehtia, Tanninen täsmentää.

Kuva: Toyota Auto Finland

– On hienoa, että KINTON kaltaisia palveluita alkaa tulla tarjolle. Näkisin, että ensin autoilun painopiste muuttuu palvelupohjaiseksi, sitten koko liikenteen, kuvailee Sampo Hietanen, MaaS Globalin perustaja ja toimitusjohtaja. 

Suomessa syntynyt MaaS Global tarjoaa Whim-palvelua, jossa eri liikkumispalveluja on mahdollista käyttää kuukausihinnalla yhden palveluntarjoajan kautta. 

– Tällöin keskiöön nousee palvelun integroiminen eli se, että kokonaisuus toimii käyttäjän kannalta täysin saumattomasti ja huomattavan helposti, Hietanen sanoo. 

– MaaS-palveluiden tarjoajan tärkein kysymys on, miten voisimme olla yhtä hyvä tai jopa vielä parempi vaihtoehto kuin oma auto, joka monesti symboloi ihmiselle emotionaalisesti tärkeää vapauden tunnetta. Emme suinkaan ajattele, että oma auto olisi huono asia, vaan etsimme rinnalle vaihtoehtoisia tapoja liikkuja. 

– Kyse on nimenomaan sekä-että-asetelmasta, ei niinkään joko-tai. Autoilu, eikä edes omistusautoilu, ole häviämässä mihinkään – se on yksi liikkumismuoto monien muiden joukossa, sanoo Matti Tanninen.

Kuva: Maas Global

Mielikuvat liikkumispalveluiden pääkäyttäjistä kohdistuvat usein nuoriin ja kaupungissa asuviin. Asiantuntijoiden mukaan liikkumispalvelut voivat kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia kenelle tahansa. 

– Ihmisillä on tarve liikkua iästä ja asuinpaikasta riippumatta, joten liikkumispalveluille on kyllä kysyntää niin pääkaupunkiseudulla kuin haja-asutusalueillakin. Palveluiden sisällön tulee toki vastata käyttäjien tarpeisiin, sanoo Matti Tanninen. 

Tällä hetkellä palveluita kehitetään etupäässä kaupungeissa, mutta Tanninen arvioi niiden laajentuvan lähitulevaisuudessa myös pienemmille paikkakunnille. 

– Liikkumispalvelut sopivat ihan kaikille, mutta todennäköisimmin niitä käyttävät noin 25–35-vuotiaat, joilla ei ole vielä perhettä, eikä niin voimakasta sitoutumishinkua omaan autoon. Toinen selkeä käyttäjähuippu on yli 45-vuotiaat, joilla perheen logistiikkajumppa on jo hiukan hellittänyt, Sampo Hietanen kuvailee.

Liikkumispalvelut tarjoavat ennen kaikkea helppoutta, joustavuutta ja vaihtelua. Mitä laajempi palveluiden kattavuus on, sitä houkuttelevampaa niiden käyttö on. 

Kyse on myös yhtäläisistä mahdollisuuksista liikkua. Kaikilla ihmisillä ei syystä tai toisesta ole halua tai mahdollisuutta investoida omaan autoon. 

– Palveluiden tulisi olla inklusiivisia, mikä tarkoittaa, että palvelut huomioivat kaikki käyttäjät ja heidän erityistarpeensa. Tämä ehkäisisi myös syrjäytymistä. Yhteiskunnan kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tarjota liikkumisen mahdollisuuksia myös esimerkiksi vanhuksille, lapsille, liikuntavammaisille tai syrjäseudulla asuville, Jenni Eckhardt sanoo. 

Myös nuorten liikkumismahdollisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota ja miettiä luovia ratkaisuja koko paikkakunnan tasolla. 

– Hyvä esimerkki tästä on Porvoossa pilotoitu, nuorille suunnattu kutsuohjautuva Kyläkyyti. Ideana oli paikata sitä, että kaupungin julkinen liikenne loppui jo alkuillasta ja harrastuskyyditys oli pitkälti vanhempien harteilla. Käyttäjien tarpeesta lähtenyt Kyläkyyti oli onnistunut kokeilu, ja se on edelleen toiminnassa, Eckhardt summaa.

Liikkumispalveluista on merkittävää hyötyä paitsi yksilölle myös yhteiskunnalle. Kestävä kehitys ja päästöjen vähentäminen ovat liikkumispalveluiden tärkeimpiä vaikutuksia. 

– Monet liikkumispalvelut, kuten taksit ja vuokra-autot, käyttävät yleensä uusia autoja – myös hybridejä tai sähköautoja. Lisäksi osa matkasta voidaan hoitaa kimppakyydeillä, joukkoliikenteellä, pyöräillen tai kävellen, minkä ansiosta lähipäästöt pienenevät, ilma puhdistuu ja meluhaitat vähenevät, Jenni Eckhardt sanoo.

Sampo Hietasen mukaan kyse on myös liikkumiseen käytetystä ajasta ja rahasta. 

– Iso osa ihmisten arjesta kuluu liikenteessä, ja monille siihen käytetty aika on vain välttämätön välivaihe matkalla määränpäähän. Useimmat eivät myöskään ole tietoisia perheensä todellisesta rahanmenosta, oli kyse omistusautosta tai julkisen liikenteen ja taksien kuluista. 

– Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan noin 38 prosenttia ihmisistä kaipaa tälläkin hetkellä vaihtoehtoisia ratkaisuja oman auton sijaan. Tarve on siis todellinen, Hietanen summaa.

Liikkumisen mahdollisuudet monipuolistuvat koko ajan muun muassa KINTON, Whimin ja kaupunkipyörien kaltaisten palveluiden myötä. Asiantuntijoiden mukaan vauhti tästä sen kuin kiihtyy. 

– Näkisin, että lähivuosina auton joustavasta käytöstä tulee entistäkin yleisempää – jotkut omistavat auton, toiset taas käyttävät enemmän palveluita ja hybridiratkaisuja. Tämän myötä tulee tervettä kilpailua, hyvin muotoiltuja palveluja ja houkuttelevia brändejä, jotka integroituvat osaksi muita liikkumispalveluita, arvioi Matti Tanninen. 

– Kannustaisin ihmisiä kokeilemaan erilaisia asioita. Esimerkiksi auton vaihdon yhteydessä voi testata, miltä vaikkapa kolmen kuukauden KINTO-kokeilu tuntuu kukkarossa tai oman elämän kannalta. Ylipäätään palvelukenttää kannattaa kurkata puolen vuoden välein, siellä syntyy koko ajan uusia mielenkiintoisia juttuja, Sampo Hietanen sanoo.