Näin autonrenkaat kierrätetään

Noin 60 000 tonnia renkaita jää eläkkeelle eli poistuu käytöstä Suomessa vuosittain. Tavoitteena on, että vähintään 95 prosenttia vanhoista renkaista voitaisiin hyödyntää uusiokäytössä. Tämä perustuu jätelakiin. Kierrätystä koordinoi Suomen Rengaskierrätys, jonka mukaan kierrätysaste lähentelee jo sataa prosenttia. Tällainen on autonrenkaan kiertokulku.

1. Renkaiden valmistus

Autonrenkaan raaka-aineluettelo sisältää muun muassa luonnonkumia, synteettistä kumia, nokea ja öljyä. Luonnonkumi on peräisin kumipuusta, jota kasvaa maapallon trooppisilla alueilla. Seoksen resepti vaihtelee muun muassa sen mukaan, valmistetaanko kesä- vai talvirenkaita.

Pintakuvioitu talvirengas on suomalainen keksintö. Suomen Gummitehdas eli nykyinen Nokian Renkaat esitteli ne vuonna 1934, ja niitä kutsuttiin aluksi kelirenkaiksi.

2. Ostoksilla

Kun kuluttaja ostaa uudet renkaat, hän maksaa samalla niiden kierrätysmaksun. Maksun suuruus määräytyy renkaiden koon mukaan. Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee kierrätysmaksua sillä, että rengas ei maksa omia hautajaisiaan. Ne kuuluvat autoilijalle, auton omaiselle.

3. Renkaita vaihtamassa

Renkaiden vaihdon yhteydessä rengasliikkeet tarkastavat, että renkaiden urasyvyys on riittävä. Laki edellyttää, että urasyvyys on kesärenkaissa vähintään 1,6 milliä ja talvirenkaissa 3 milliä. Kesärenkaissa suositellaan kuitenkin 4 millin ja talvirenkaissa 5 millin urasyvyyttä.

Jos renkaat vaihtaa itse, urasyvyyden voi tarkastaa helposti kahden euron kolikolla: renkailla voi ajaa vielä, kun kolikon vajaan neljän millin hopeareunus uppoaa kokonaan renkaan uraan.

4. Tarkkana kunnon kanssa

Renkaiden kunto on tärkeää sekä turvallisuuden että ympäristön kannalta. Renkaat ovat olleet riskitekijänä 15 prosentissa henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla.

Valmistajien mukaan huonot renkaat heikentävät auton hallittavuutta ja pidentävät jarrutusmatkoja märällä kelillä. Autoilijan kannattaakin tarkkailla kuukausittain paitsi renkaiden urasyvyyksiä myös ilmanpaineita. Puolen barin vajaus rengaspaineissa lisää polttoaineen kulutusta ja lyhentää renkaan elinikää.

5. Kaikki kelpaa kierrätykseen

Henkilöauton renkaat ovat käytössä keskimäärin kuusi vuotta. Rengasliikkeet ottavat maksutta vastaan vanhat renkaat esimerkiksi renkaiden vaihdon yhteydessä.

Kierrätettäväksi kelpaavat kaikenlaiset renkaat, ja ne saa palauttaa maksutta, vaikkei ostaisikaan uusia. Tämä koskee kuitenkin vain renkaita, eli esimerkiksi vanteiden poistosta täytyy maksaa.

Suomessa on jo lähes 3500 renkaiden vastaanottopistettä. Itseäsi lähimmän löydät täältä. Rengasliikkeet keräävät vanhat renkaat kontteihin, jotka kierrätysoperaattori Kuusakoski kuljettaa varastoihin eri puolille Suomea. Varastoissa käytöstä poistetut renkaat lajitellaan ja palastellaan. Niistä tehdään esimerkiksi rouhetta, jauhetta ja pulveria. Osa renkaista pinnoitetaan uudelleen.

Renkaiden uusi elämä

Renkaat päätyvät muun muassa näihin tarkoituksiin:

• Asvalttiin parantamaan kitkaa, lisäämään kestävyyttä ja vähentämään rengasmelua
• Keinonurmiin, kengänpohjiin ja äänieristysmattoihin raaka-aineeksi
• Laskettelurinteiden rakennusaineeksi
• Maanrakennukseen lisäämään vedenläpäisykykyä
• Maneeseihin tuomaan joustoa hevosten kavioiden alle
• Räjäytysmattoihin
• Urheilu- ja leikkikenttiin pehmentämään pintarakenteita
• Vedenpuhdistukseen, jossa ne suodattavat vedestä muun muassa typpeä ja fosforia