Sanna Sepponen on myös vaikuttaja. Hän on mukana kehitysvammaisten henkilöiden Me Itse -järjestössä. Hän on yksi Suomen Special Olympics -toiminnan Athlete Leadereistä, eli urheilijoista, jotka toimivat esimerkkeinä toisille ja pitävät huolta siitä, että urheilijoiden ääni tulee kuuluviin.
Viimeisimpänä Sanna lähti mukaan Suomen Paralympiakomitean koordinoimaan Vammaiset vaikuttajaksi -koulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on saada lisää vammaisia henkilöitä suomalaisen urheilun ja liikunnan luottamustoimiin ja päätöksentekijöiksi.
"Meille kehitysvammaisille pitää olla urheilua, josta saamme iloa, intoa ja hauskuutta", Sanna linjaa.
Omalta osaltaan Sanna sanoo tämän toteutuvan oikein hyvin. Hän on aktiivinen urheilija peräti kolmessa Special Olympics -lajissa: tenniksessä, alppihiihdossa ja rytmisessä voimistelussa. Tenniksessä ja alppihiihdossa hän on kilpaillut Special Olympics -maailmankisoissa asti.
Sanna uskoo, että jatkossa hän voisi toimia lajeissaan myös apuvalmentajana. Sitä hän pääsi harjoittelemaan huhtikuun alussa Liikuntakeskus Pajulahdessa järjestetyllä Athlete Leader -leirillä, joka järjestettiin samaan aikaan Special Olympics -perheleirin ja kesälajien Special Olympics -valmentajien kokoontumisen kanssa. Athlete Leader -leiri ja perheleiri järjestettiin Special Olympics Finlandin pääyhteistyökumppanin Toyota Suomen tuella.
"Pääsimme näyttämään pienille perheleiriläisille vähän, että taitoa on. Olin rytmisen voimistelun pisteellä yhdessä Marin kanssa", Sanna sanoo viitaten rytmisen voimistelun valmentajaan Mari Mieskoseen.
"Tykkään olla mukana monessa paikassa, jotta saan kehittyä ja oppia uutta ja näyttää muille taitojani", Sanna jatkaa.
Esiintyminen ei ole Sannalle ongelma, siitä hänellä on rutkasti kokemusta televisiosta saakka.
"Esiintyessä pitää olla pelkästään oma itsensä ja katsoa silmiin. Ne ovat tärkeimmät asiat. Pitää olla itsehallintaa myöskin, keskittyä siihen olennaiseen", Sanna luettelee.
Me Itse ry:n tapaamisissa puhutaan yhteiskunnallisista epäkohdista, joita liittyy kehitysvammaisten henkilöiden elämään Suomessa. Sanoilla on painoarvoa, kun ne tulevat kehitysvammaisten henkilöiden omasta suusta. Muiden ei tarvitse puhua Sannan ja kumppaneiden puolesta.
"Me vaikutamme isoihin asioihin. Asenteet ovat tällä hetkellä aiheena. Ketään kehitysvammaista ei saa kiusata", Sanna sanoo.
Toinen iso aihe on työelämä. Kehitysvammaisille henkilöille tulee löytyä mielekästä työtä, josta he saavat palkkaa.
Sannalla on töitä ollut hyvin läpi koko aikuiselämän. Hän oli pitkään töissä McDonaldsissa, kunnes siirtyi eduskuntaan töihin SDP:n ryhmään. Viimeiset vuodet hän on työskennellyt Alkon pääkonttorilla Helsingin Kampissa.
"Tiskaan ja laitan astioita paikalleen, otan vieraita vastaan ja teen pieniä toimistotöitä. Sen jälkeen on lounastauko ja sitten olen vielä laadunvalvonnan puolella. Siellä pitää vain kylmästi kaataa testattuja viinejä viemäriin", Sanna kertoo.
Suomen Paralympiakomitea, jonka alaisuudessa kehitysvammaisten urheilun Special Olympics Finland toimii, on viime vuosien aikana alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että vammaisten henkilöiden oma ääni kuuluu.
Special Olympics -johtoryhmässä on nykyään kaksi urheilijaedustajaa: Sami Korhonen ja Julia Fonsén. Heistä Fonsén on myös Paralympiakomitean urheilijavaliokunnan jäsen. Special Olympics -urheilijoiden yhteinen keskustelutilaisuus Urheilijafoorumi palaa koronatauolta ohjelmistoon torstaina 12. toukokuuta Apuvälinemessujen ja Liikuntamaan yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa.
Kesällä 2023 Saksan Berliinissä järjestettäviin Special Olympics -kesämaailmankisoihin on suunnitteilla, että yksi Suomen joukkueen apulaisjoukkueenjohtajista olisi Athlete Leader -urheilija. Tästä joukkueenjohtaja Timo Pelkonen myös kertoi alustavasti Athlete Leader -leirin osallistujille Pajulahdessa.
