Ken Billes

Haastattelija: Mikä sai sinut hakeutumaan autosuunnittelijaksi?

Ken

Hyvä kysymys, ja ensireaktioni onkin, että aivan, miksi tein niin?

Lapsena rakastin matkustamista, mutta se ei varmastikaan ole ainoa syy, miksi halusin tulla autosuunnittelijaksi. En ole niinkään innostunut matkustamisesta itsessään, vaan siitä, mitä se minulle tarjoaa. Matkustaessa on mahdollista löytää uusia asioita, ja se on varmaankin se, mikä johdatti minut tähän. Löytäminen.

Pidän siitä, että auto voi auttaa ihmisiä löytämään uusia asioita, saa meidän kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa ja yhdistää meidät toisiimme. Itse asiassa minulle auto ei ole niinkään fyysinen esine, se on ennemminkin impulssi tai väline, joka mahdollistaa ihmisten kokoontuminen ja kommunikoimisen ja uusien asioiden löytämisen. Se on luultavasti syy, miksi halusin tulla autosuunnittelijaksi.

Haastattelija: No mitä sinä olet löytänyt omalla matkallasi?

Ken

En tiedä, onko tämä kiva vastaus vai ei, mutta aloittaessani näin maailman todella lineaarisena, todella vakaana, mutta itse asiassa huomasin, että maailma on oikeastaan kaoottinen ja että kaikella on jokin kohde.

Perustat yrityksen ja yrityksellä on tietyt päämärät, mutta tavallaan liikuttelet asioita yhdessä, eikä mikään ole vakaata tai suoraviivaista. Ja se on aika mielenkiintoista. Se on yksi suurimmista oivalluksistani, kun aloitin autosuunnittelijana.

Haastattelija: Ok, wau. Tuo on minusta todella mielenkiintoista. Millaista on työskennellä autojen, joita miljoonat ihmiset ajavat, parissa?

Ken

Se itse asiassa tuo paljon lisää stressiä ja paineita. Jokainen tuote, jonka teet, jos et ole itse siihen tyytyväinen, on vaikeaa, koska tulet näkemään sen kaikkialla.

Mutta toisaalta ihmiset näkevät autossa heti jotain, josta pitävät ja he haluavat pitää kiinni tuosta tunteesta pidemmän ajan. Suunnittelua ei siis tehdä vain sitä lyhyttä hetkeä varten, kun olet ostamassa, vaan täytyy ajatella asioita pidemmällä tähtäimellä. Ja se on aika vaikeaa. Miten teet tuotteen, jonka kaikki voivat hyväksyä myös pidemmällä tähtäimellä ja joka on myös ympäristöystävällinen?

Siis, ei ole kyse siitä, että kaikki ympärillä näyttäisi jotenkin tylsälle. Asia täytyy nähdä globaalista näkökulmasta. Ei ole kyse vain autosta sellaisenaan, vaan siitä elämäntyylistä, joka autoon liittyy. Sillä on merkitystä. Meidän täytyy näytellä hiukan, eläytyä asiakkaan toiveisiin, ja se on kiinnostavaa.

Haastattelija: Selvä. Puhut auton pitkäkestoisuudesta, mutta auton ostaminen on emotionaalinen päätös. Mikä koukuttaa ihmiset?

Ken

Ulkonäkö. Kyse on myös siitä hengestä tai tunteesta, jota tuote viestii.

Joskus katsot joitakin tuotteita ja vain tunnet sen. Ja viesti, se on selvä. Saatat muistaa keskustelun, joko yksityiskohtaisesti tai ylimalkaisesti. Autolla on alle minuutti aikaa luoda tuo viesti asiakkaalle. Se tekee siitä mielenkiintoista – sinulla voi olla selkeä viesti, mutta lisäksi sinulla voi olla viestejä, jotka paljastuvat vasta ajan kuluessa.

Haastattelija: Mielenkiintoinen ajatus. Autosuunnittelijana pystyt varmaankin erottamaan autot, jotka ovat kenties hiukan pinnallisia ja joissa ei ole erilaisia kerrostumia löydettäväksi. Ne ikään kuin täyttävät ehdottoman minimin, mutta ehkä haluat tutustua joihinkin toisiin autoihin.

Ken

Itse asiassa jollain tavalla niillä kaikille on kokonainen tarina kerrottavaksi, vähän kuin elokuva.

Pidän siitä, että elokuvassa on päätarina ja sivujuonteita. Muotoilussa pätee sama. Jokaisella autolla on oma tarinansa, jokaisella autolla on oma viestinsä. Jotkin viestit ovat sekavampia, toiset ilmiselviä, mutta ne on kaikki suunnattu tietyn tyyppisille asiakkaille.

Esimerkiksi, jos sinulla on perhe, et välttämättä viehäty superkiiltävistä autoista. Jos sinulla on vahva persoonallisuus ja haluat todella ilmaista itseäsi, etsit jotain, jossa on enemmän ilmaisuvoimaa – sellaisen auton, joka viestii siitä, millainen olet ja mitä haluat.

Joten, kyse ei ole niinkään statussymbolista vaan itsensä ilmaisemisesta.

Haastattelija: Millainen on päivittäinen autosuunnittelijan rutiinisi?

Ken

Autosuunnittelijana tyypillinen rutiinini menee suunnilleen näin. Saavun töihin, katson, mitä uutta maailmassa on tapahtunut tai juttelen naapurini tai kollegoideni kanssa selvittääkseni missä mennään, ikään kuin ajattelen maailmaa vähän uusiksi.

Sitten siirryn varsinaisen työskentelyprosessin pariin, se on aika vakiintunutta. Ajattelemme asiakasta, asetamme itsemme hänen asemaansa ja sitten kyseenalaistamme sen, mitä olemme tekemässä. Haluavatko asiakkaat tätä todella, vai onko tämä jotain, mitä me haluamme tehdä?

Joten, tavallaan uuden löytämistä aamulla, vuorovaikutusta toisten kanssa, palautteen ja persoonallisuuden laittamista siihen, mitä olemme tekemässä. On tärkeää työskennellä tiiminä ja saada kaikkien mielipide, sillä omille näkemyksille sokaistuu.

Haastattelija: Miksi vuorovaikutus muiden kanssa on niin tärkeää?

Ken: Koska heti, kun näet, mitä maailmassa tapahtuu, on heti kiinnostavaa aloittaa oma päivä. Suunnittelet tietenkin koko maailmalle, suurelle yleisölle – puhut yleisöstä, suunnittelet yleisölle, mutta toisaalta joskus on vaikeaa asettua heidän kenkiinsä, suunnittelet suurelle yleisölle, mutta siihen mahtuu monia erilaisia persoonia, vai mitä?

Haastattelija: Joten, sinun varmaan täytyy pystyä asettumaan heidän asemaansa?

Ken

Kyllä, meidän täytyy pystyä asettumaan heidän asemaansa, mutta toisaalta meidän täytyy asettua myös huomisen ihmisten asemaan, mikä ei ole helppoa. Etenkään Euroopassa. Elämme jollain tavalla kaoottista aikakautta. Suunnittelijana ajattelen aina meidän elävän yhä 1980-luvun unelmaa, mutta meidän täytyy luoda uusi visio tulevaisuudesta.

Tuon vision saavuttamiseksi meidän täytyy olla vuorovaikutuksessa monien ihmisten kanssa. Voimme ehdottaa uutta visiota ja uutta suuntaa jollekin, tai vain nykyisen kehittymistä, mutta pidän vuorovaikutusta erityisen tärkeänä. Olipa se sitten vain pikainen ajatustenvaihto aamulla tai vuorovaikutusta pidemmällä tähtäimellä.

Tästä syystä pidän sitä tosi tärkeänä. Rutiinit auttavat tuomaan kaiken yhteen ja luomaan sen uuden vision, jota kaikki etsimme. Eli, asioiden tutkiminen on tietyllä tavalla sisäänrakennettu työhösi. Teen tutkimusta, mutta teet sitä samalla oman viiteryhmäsi kanssa.

Se on mielestäni luultavasti yksi tärkeimmistä näkökulmista, kun puhutaan suunnittelijan työstä.

Haastattelija: Mitkä ovat urasi huippuhetkiä tähän asti?

Ken

Olen ollut melko onnekas. Voisin valita monia esittelemistäni töistä. Ehkä voisin laatia listan? En tiedä, onko tämä se vastaus, jonka halusit, mutta minulla oli tilaisuus työskennellä sellaisten autojen parissa, jotka juontavat juurensa ympäristöystävällisestä lupauksesta, kuten FT CH. Työskentelin myös ensimmäisen sukupolven C-HR:n parissa.

Osallistuin sen kehittämiseen tuotantovaiheessa. Pääsin myös työskentelemään Eagle Crossin parissa, ja viime aikoina olen työskennellyt uuden sukupolven C-HR:n kanssa. Aika hieno huippuhetki tähän mennessä. Olen myös sitä mieltä, että ehkä kuten itse työ, työskentelyprosessi tai ilmapiiri on myös jotain, jonka voisi laskea huippuhetkeksi studiossa.

Olen työskennellyt Toyotalle 15 vuoden ajan, ja mielestäni olemme onnistuneet luomaan uuden identiteetin ja vahvemman viestin, vahvemman tuotteen Toyotan muotoilukentässä. Tämä on onnistunut, koska olemme muuttaneet tapojamme tehdä töitä, tapojamme vuorovaikuttaa sekä tapojamme nähdä toimistomme. Joten, nyt meillä on, kuten tapaan sitä kutsua, eräänlainen luovuuskeskittymä Unity Squarella. Kutsumme ihmisiä erilaisilta toimialoilta kerran kolmessa kuukaudessa MC-konferenssiimme studioillemme.

Joskus se on luovaa, joskus se on insinöörityötä. Ja sitten harjoittelemme. Pyrimme pitämään ovet auki luodaksemme mahdollisimman paljon vuorovaikutusta eri alojen kesken, tarttuaksemme ideoihin ja keskustellaksemme erilaisten ihmisten kanssa. Tarkoituksena on tarkastella, mitä olemme tekemässä, mitä ajattelemme, onko se arvokasta vai ei. Tämä on mielestäni suuri muutos, ja se edustaa vahvasti sitä, millainen studiostamme on tullut.

Haastattelija: Hyvä vastaus. Se oikeastaan vastaa jo joihinkin kysymyksiini. Voisitko vielä eritellä, mikä muu inspiroi sinua?

Ken

Luulen, että yksi asia, jonka olen ymmärtänyt Toyotalla, on, miten vaikeaa on päästää hyvin yksinkertainen idea läpi. Mutta toisaalta se on jotain, mitä he todella arvostavat. Kun yrität pitää ideaasi elossa ja saada sen läpi, rakentavalla tavalla tietenkin. Sinun ei tarvitse olla brutaali tai mitään sellaista. Mutta he pitävät siitä, jos olet itse varma jostakin ja työskentelet ankarasti sen eteen ja etsit erilaisia tapoja saada ideasi läpi. Silloin he tietävät, että tämä idea on arvokas.

Mielestäni tällainen filosofia on aika kiva yrityksellä, ja mielenkiintoinen.

Takaisin ylös

Haastattelija: Ja se on jollain tavalla ”yhdessä pidemmälle menemisen” ajatus, eikö totta? Koska sinun täytyy saada idea läpi ja voi olla monia eri tapoja tehdä se. Voit vaan jättää sen hetkeksi ja palata sitten sen pariin.

Ken

Luulen, että tämä todellakin auttaa meitä viemään ideatkin yhdessä pidemmälle. Usein idea tyrmätään ensin, joten keskitymme puskemaan ideaa läpi. Useimmiten huomaamme lopussa, milloin se on arvokasta.

Haastattelija: Mainiota. Joten, sinun täytyy uskoa seuraavaan ideaasi?

Ken

Kyllä, mutta joskus on myös päästettävä irti siitä. Luovana johtajana näen luonnollisesti tätä paljon. Joskus sinulla on iso ajatus, mutta idea voi elää monin eri tavoin. Joten, voit kiintyä rauhassa ideaasi, mutta älä välttämättä sen toteutustapaan. Idea voi toteutua monessa eri muodossa.

Haastattelija: Mikä on tärkein asia, jonka olet oppinut urallasi tähän mennessä?

Ken

Luulen, että se, että vääriä vastauksia ei ole. Tarkoitan, että usein ideat tyrmätään, mutta ei siksi, että ne olisivat huonoja. Ne saatetaan tyrmätä siksi, että ne eivät vain sovi siihen, mitä ollaan tekemässä tai juuri siihen hetkeen. Ja joskus voi olla kyse siitä, että käytämme niitä johonkin muuhun. Mutta pidän siitä ajatuksesta, että ei ole vääriä vastauksia, joskus on vain vääränlaisia toteutuksia, tai joskus vain puuttuu sitä jotain. Ja periaatteessa pidän myös siitä ajatuksesta, että aina kannattaa yrittää kaikkensa kaikin mahdollisin tavoin, jotta saadaan kaikki mahdollinen irti.

Joskus on kyse vain mittasuhteista. Joskus on kyse jostain viimeistelystä. Joskus on kyse enemmän toteutuksesta. Ehkä sinun täytyy olla tarkempi yksityiskohdista tai enemmän innostunut tuotteesta ja todella hioa ideaasi. Ehkä joskus on kerta kaikkiaan vain oltava mielipuolisempi sen suhteen, mitä on tekemässä. Joskus on mentävä todella syvälle yksityiskohtiin. Vaikka kukaan ei lopulta huomaisi sitä. Mielestäni se tekee tuotteesta loistavan.

Haastattelija: Hienoa. Miltä menestys alallasi näyttää sinulle?

Ken

Helppo vastaus olisi, että kun luonnoksesi valitaan, kaiken siihen liittyvän vuoksi. Luonnoksesi valitaan, koska kuuntelet ihmisiä ja saat ihmiset sen taakse.

Menestys ei liity niin paljon valituksi tulemiseen vaan siihen, että saat kaikki tiimissäsi, kaikki, joiden kanssa työskentelet, ymmärtämään sinua ja saat vakuutettua kaikki siitä, että se, mitä ajattelet, on oikea tapa toimia. Kyllä, luulen, että sitä menestyminen tarkoittaa minulle. Ei ole välttämätöntä saada tuotetta ulos. Kyse on siitä, että saat kaikki mukaan, kaikki ovat yhtä mieltä visiostasi – kaikki on kiinni tiimityöstä. En pystyisi siihen yksin. Työskentelen tiimin kanssa vahvalla yhteistyöotteella, ja luulen, että juuri siksi se toimii niin hyvin yhdessä.

Haastattelija: Onko sinulla neuvoja tätä haastattelua lukeville ihmisille, miten saavuttaa parhaansa?

Ken

Luulen, että neuvoni on, että älä koskaan luovuta, mutta älä ole liian itsepäinen. Ne ovat kaksi eri asiaa.

Haastattelija: Tässä tullaan kuuntelemiseen, eikö totta? On helpompi pitää kiinni siitä ideasta, joka on mielestäsi paras, kun kuuntelet ja hyödynnät saamasi palautteen. Ja siitä päästään siihen, mikä on merkityksellistä. Aivan. Ja sillä tavalla mennään pidemmälle, kun ei koskaan luovuta. Onko ehkä hyödyllistä keskustella jonkin auton herättämästä inspiraatiosta ja siitä, millaisen ihmisen koet tärkeäksi?

Ken

Kerron sinulle tarinan tästä projektista ja siitä, miksi tämä design on sellainen kuin on. Eli, kun aloitimme projektin viime vuonna, emme aloittaneet puhtaalta pöydältä. Meillä oli jo jättimäisen menestynyt auto markkinoilla, ensimmäisen sukupolven C-HR. Joten, ensimmäinen asia briiffissä oli, että miten säilytämme kaikki upeat tuotteen ominaisuudet, mutta teemme siitä kuitenkin täysin uuden tuotteen. Se oli aika vaikeaa. Meillä oli tietty perintö, joka täytyi säilyttää. Ja samalla, koska maailma muuttuu, ihmisten pyrkimykset ja tavoitteet muuttuvat.

Joten, halusimme luoda jotain, joka on enemmän, en nyt sano inklusiivista tai universaalia, mutta enemmän ”okei” kaikille, jotain, joka ei polarisoi. Ja samaan aikaan teemme tosi miellyttävää tiimityötä markkinoinnin parissa, ja siihen sisältyy työmatkoja Berliiniin ja Tukholmaan, jotta voimme tutustua uudenlaisiin ihmisiin, uudenlaisiin sukupuoliin ja myös erilaisiin yhteisöihin, erityisesti LGBTQI-yhteisöön.

Opimme, että näissä yhteisöissä ei välitetä siitä, mitä ihmiset heistä ajattelevat. He pitävät uuden luomisesta, ja he ovatkin omalla tavallaan vähän suunnittelijoita. He vain haluavat tehdä sitä, mitä rakastavat. Eivätkä he välitä siitä, vaikka se tekisi muut onnettomiksi. Se ei ole heidän tarkoituksensa. Mutta he etsivät jotain, minkä avulla he voivat todella toteuttaa itseään– olla oma itsensä.

Mutta he ovat myös hyvin huomaavaisia. He eivät ole aggressiivisia. Tämä on osa heidän persoonallisuutensa hienovaraisuutta. Tavallaan myös uusi auto syntyy näin. Se on tavallaan tarkkarajainen ja kulmikas, mutta toisaalta se on sulava, liukuva ja huomaavainen. Se on samanaikaisesti sekä aggressiivinen että lempeä.

Luulen, että juuri tästä syystä juuri tämä luonnos valittiin. Sillä on oma vahva olemuksensa, totta kai. Siinä on kaikki, mitä edellisessä C-HR:ssä oli, mutta sillä on uusi filosofia. Kun näet tämän auton, tunnet sen urbaanin aggressiivisuuden. Mutta toisaalta, se on sulavalinjainen ja se voi olla hyvin soljuva ja lipua kaupungin halki ärsyttämättä ketään. Mutta silti tunnistat sen heti: kun näet sen, oivallat sen. Joten, voit lähestyä tätä autoa hyvin kaksijakoisesti, eikä sen saavuttaminen ollut kovin helppoa. Sellainen on C-HR:n tarina.

Jokaisella mielipiteellä oli merkitystä tässä projektissa. Se oli keskeinen näkökulma. Jopa jokaisella persoonallisuudella. Mielestäni jokainen tiimin jäsen oli todella tärkeä tässä projektissa.

Mielestäni jokaisella oli todella merkitystä. Tämä on tiimityön tulos. Jokaisella mielipiteellä oli paljon merkitystä, mikä tarkoitti sitä, että puolustimme kovasti ideoita, joita Toyota ei heti hyväksynyt.

Haastattelija: Onko sinulla jotain elämänohjetta, jonka mukaisesti elät tai mottoa, joka pitää sinut motivoituneena?

Ken

Itseasiassa, on yksi. Luulen, että eräs intialainen filosofi sanoi kerran näin eräässä dokumentissa. ”Maailma on sellainen, jollainen ajattelet sen olevan.” Se on ehkä helposti sanottu, mutta luulen, että maailma on juuri sellainen, kuin sen mielestäsi pitäisi olla. Jos ajattelet niin, siitä todella tulee sellainen. Se tarkoittaa, että voisit olla oikeastaan melkein kuka tahansa, jos vain haluat. Mutta maailma on myös tehty siitä, mitä ajattelet sen olevan, se ei ole staattinen. Se on aika mielenkiintoista. Luulen, että pidän tämän aina mielessäni.

Haastattelija: Mikä on seuraava iso juttusi? Mitä kortit kertovat?

Ken

Loma. Tiedätkö, taisin sanoa tämän jo aiemmin. Seuraava iso juttu minulle on luoda jotain sellaista, joka saa minut tuntemaan, että jätän jotain lapsilleni.

Puhutaan paljon siitä, että resursseja on aiempaa vähemmän, puhutaan ilmaston lämpenemisestä jne. Mielestäni tämä kaikki on ongelma. Mutta suunnittelijana haluan löytää tähän ratkaisun. Ja minun mielestäni tämä ratkaisu löytyy sen ajatuksen myötä, että etsitään uusi mielikuva siitä, miltä huominen voisi näyttää.

Ja tämän mielikuvan täytyy myös tuoda ihmiset yhteen ja saada heidät hyväksymään se. On olemassa jo tuhansittain tuotteita, jotka voisivat pelastaa planeetan, mutta kukaan ei halua niitä, joten ne eivät toimi. Meidän täytyy löytää jotain sellaista, jonka ihmiset haluavat, uusi visio, jossa ihmiset haluavat olla osana. Työskentelen paljon tämän parissa harjoittelijoidemme kanssa. Minulle tämä on se seuraava iso juttu.

Kyse on mielentilan muutoksesta, vai mitä? Elämme edelleen siinä maailmassa, joka luotiin ihmisten mielikuvissa 1980- ja 1990-luvuilla, ja se maailma on tosi okei. Koneiden maailma on, tiedätkö, ikään kuin Star Wars -maailma. Mutta totta kai se on muuttunut. Tämä ei ole tulevaisuus.

Se ottaa aikansa, mutta meidän täytyy löytää se, meidän täytyy yrittää. Mutta ei ole tarpeeksi, jos vain sanomme, että meidän täytyy löytää se. Meidän täytyy yrittää kovemmin. Ja jos se ei toimi, täytyy kokeilla jotain muuta. Mutta meidän täytyy yrittää uudelleen ja uudelleen, kunnes löydämme vastauksen.

Haastattelija: Mitkä siirrot elämässäsi ovat merkityksellisimpiä autosuunnittelijana?

Ken

Minulle jokainen oppimiskokemus on merkityksellinen, jokainen löytö on merkityksellinen. Rakastan uusien asioiden löytämistä, ja jollain tavalla, ehkä, koska olen tulossa hiljalleen vanhaksi, kaiken ei enää tarvitse onnistua kerralla. Joten sanoisin, että jokainen siirto ratkaisee.