Kylmät pakkasaamut eivät välttämättä ole autoilijan suursuosikkeja. Kun jään pinnoittamat lasit ovat skrapattu, on aika istuutua hyisen iglun uumeniin. Vaikka ikkunat olisikin raapinut huolella, ne tuppaavat alkumatkasta huurtumaan. Riskien välttämiseksi on usein tarpeen odotella tovi, niin että täydellä voimalla puhaltava ilmastointi on saanut höngittyä lasit kirkkaiksi.
Kylmänkankeaa autoa pyörittelevän kuskin harmitus lisääntyy, kun ajotietokoneen ilmoittamat kulutuslukemat hipovat pilviä. Jääkalikkana käynnistetty moottori ja auton täysillä työskentelevät lämmityslaitteet nimittäin horivat reippaasti kulkupelin polttoainetta. Samassa suhteessa kipuavat myös auton päästöt.
Toyota Auto Finlandin lisävarusteista vastaava päällikkö Valtteri Heinämaa muistuttaa, että talviautoilun ei tarvitse muistuttaa edellä esitettyä kauhukuvaelmaa. Kun auton varustaa sopivilla lämmittimillä, talvisetkin lähdöt onnistuvat suvisella sutjakkuudella. Vain linnunlaulu puuttuu.
”Tarvittavat talvivarusteet voi hankkia uuden auton tilauksen yhteydessä tai myöhemmin jälkiasennuksena. Lisävarusteiden asennus onnistuu esimerkiksi määräaikaishuollon yhteydessä”, Heinämaa opastaa.
Edullisin tapa saada auto lämpimäksi on varustaa se Defan sähkötoimisella säteily- tai letkulämmittimellä. Ensiksi mainittu lämmittää auton öljypohjassa olevan öljyn, letkulämmitin puolestaan jäähdytysnesteen.
Säteily- ja letkulämmittimet hyrähtävät päälle, kun sähkötolppaan kiinnitetyn virtajohdon toinen pää kiinnitetään etupuskuriin asennettuun pistokkeeseen.
”Lämmittimet ovat automallikohtaisia. Osaan Toyotan malleista on saatavissa säteilylämmitin, toisiin taas letkulämmitin. Molemmilla saavutetaan samanlainen lopputulos. Lämmin moottori kuluttaa vähemmän polttoainetta ja tuottaa vähemmän ilmastopäästöjä”, Heinämaa kertoo.
Sähkötoimisen moottorilämmittimien käyttö kannattaa aloittaa, kun ulkolämpötila laskee viiteen plusasteeseen. Silloin puolen tunnin lämmitys riittää. Pakkasen kiristyessä 10–15 asteen tietämille tai sen yli, sopiva lämmitysaika on pari tuntia. Sitä pidempään autoa ei kannata kovillakaan pakkasilla lämmittää, jottei energiaa kulu turhaan.
Jos moottorin lämmityksen ohella haluaa saada jäiset ikkunat sulatetuiksi ja ohjaamon lämpimäksi, kannattaa säteily- tai letkulämmittimen kaveriksi hankkia sisätilanlämmitin. Matkustamoon sijoitettava lämmitin käyttää moottorilämmittimen tavoin verkkovirtaa. Jotta liitäntä onnistuu, autoon asennetaan haaroitussarja, joka jakaa sähkön molemmille lämmittimille.
”Sisätilanlämmitin puhaltaa ohjaamoon lämmintä ilmaa. Toyotojen lisävarusteisiin kuuluvien laadukkaiden Defa-lämmittimien teho riittää sekä ikkunoiden sulattamiseen että auton sisätilojen lämmittämiseen”, Heinämaa valistaa.
Defan moottori- ja sisätilalämmittimet voi ostaa erikseen tai pakettina. Pelkän moottorilämmittimen hinta asennettuna on noin 500 euroa. Moottorilämmittimen ja tehokkaan 1900 watin sisätilalämmittimen yhteishinta puolestaan on noin 800 euroa.
”Jos talvella tulee ajettua paljon lyhyitä matkoja, auton käynnistysakku joutuu koville. Silloin kannattaa harkita myös akun ylläpitolaturin hankkimista. Laturin käytöllä voidaan varmistaa, että akun lataus pysyy aina optimaalisella tasolla ja auto lähtee startatessa hyvin käyntiin. Laturi lataa akkua aina silloin, kun auto on kytketty sähköverkkoon. Moottori- ja sisätilalämmittimen sekä laturin sisältävien yhteispakettien suositushinnat lähtevät reilusta tuhannesta eurosta.”
Vaihtoehdon sähkötoimisille lämmittimille tarjoavat polttoainetoimiset Webasto-lisälämmittimet. Niillä voidaan lämmittää sekä auton moottori että sisätilat. Sähkökäyttöisestä sisätilanlämmittimestä poiketen Webasto käyttää ohjaamon lämmittämiseen auton omaa lämmityslaitetta.
”Webasto soveltuu käytettäväksi erityisesti silloin, kun autoa ei voida liittää sähköverkkoon. Polttoainetoimisen lisälämmittimet ovat myös sähköverkkotoimisia lämmittimiä tehokkaampia. Pakkasasteista riippuen Webaston toiminta-ajaksi riittää 15–30 minuuttia”, Vähämaa toteaa.
Webastoa voidaan ohjata joko auton kojelautaan asennetusta, noin tulitikkuaskin kokoisesta kelloajastimesta, avainnippuun kiinnitettävästä kauko-ohjaimesta tai kännykkäsovelluksesta.
”Webastoa voidaan käyttää kauko-ohjaimella auton ollessa näköpiirissä, mutta sovelluksen avulla lämmitintä on mahdollista ohjata pidemmänkin matkan päästä. Sovelluksen etuna ovat kauko-ohjaista laajemmat käyttötoiminnot. Siihen on mahdollista hankkia myös lisähintaisia toimintoja, kuten ajopäiväkirja.”
Myös Webaston käyttäjälle Heinämaa suosittelee akkulaturin hankintaa, sillä polttoainetoimisen lämmittimen käyttö syö akkua. Akkulaturi vaatii aina auton liittämistä sähköverkkoon. Webastot maksavat asennettuna automallista ja lämmittimen tehosta riippuen 2300–4000 euroa. Defan akkulaturien hinnat puolestaan liikkuvat 260–380 euron haarukassa. Lämmittimien ja laturien, kustannukset sisältyvät useimmiten ostettavan auton kokonaishintaan. Esimerkiksi Webaston osuus auton osamaksuerän kuukausihinnasta on tyypillisesti 30–60 euroa.
