1. Toyota Way
  2. Autot ja varusteet
  3. Toyotan ikoniset automallit osa 2
Toyota palvelee

Toyotan ikoniset automallit – osa 2

Historialliset mallit

Toyota on tuonut maailmaan ison liudan automalleja, jotka ovat jättäneet syvän muistijäljen automiesten ja -naisten mieliin. Mikä Toyotista on sinun suosikkisi?

  • Teksti: Tuomas I. Lehtonen
  • Kuvat: Toyota
  • 1.2.2024
  • Toyota Hiace (1967– )

    Jos pakettiautot nimettäisiin vain yhden automallin mukaan, Hiace olisi mahdoton ohittaa nimenantoprosessissa. Hiace on kohonnut työjuhtien eliittiin luotettavuutensa, kestävyytensä, lastattavuuteensa sekä mainion suorituskykynsä ansiosta. Ei ole harvinaista, että vanhempien Hiace-pakujen matkamittarit hipovat miljoonan kilometrin rajapyykkiä. Enemmänkin niillä on toki voitu ajaa, mutta miljoonan kilometrin jälkeen uupumaton matkamittari aloittaa työnsä jälleen nollasta.

    Toyota on valmistanut Hiacea vuodesta 1967 lähtien. Suomeen autoa ryhdyttiin tuomaan vasta vuonna 1973. Silloin maamme solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön kanssa (ETY) ja öljykriisi kuritti suomalaisten kuluttajien kukkaroita. Toyota valmistaa Hiacea edelleen, mutta Suomeen viimeiset yksilöt tuotiin vuonna 2012.

    Hiacea on valmistettu lukuisilla kori- ja moottorivaihtoehdoilla. Asiakkaat pystyivätkin käyttämään luottopakuaan monenmoisiin kuljetustarpeisiin. Hiacea sai alkuvaiheessa vain bensakoneella, mutta dieselien valmistus käynnistyi vuonna 1977. Ensimmäiset nelivetomallit tulivat markkinoille vuonna 1982.

    Legendaarinen Toyota Hiace on kohonnut työjuhtien eliittiin luotettavuutensa, kestävyytensä, lastattavuuteensa sekä mainion suorituskykynsä ansiosta. 

     

    Toyota Hilux (1968– )

    Toyota Hilux on avolavapakettiautojen sarjassa vähintäänkin yhtä meritoitunut tekijä kuin Hiace pakettiautojen saralla. Legendaarinen pick-up-tunnetaan ennen kaikkea kestävästä rakenteestaan, mikä tekee siitä hyvän työkaverin haastavimpiinkin olosuhteisiin. Väkivahvat nelivetoiset Hiluxit ovat pärjänneet mainiosti esimerkiksi maailman tunnetuimmassa erämaakisassa, Dakar-rallissa. 

    Ensimmäiset Hiluxit tulivat myyntiin vuonna 1968. Samana vuonna Kaarlo Kangasniemi kisasi Suomelle olympiakultaa painonnostossa ja Urho Kekkonen valittiin kymmenen vuoden pituiseksi venyneelle kolmannelle presidenttikaudelleen. Suomalaisille Hiluxit tulivat tutuiksi vasta vuonna 1975. 

    Toyota on valmistanut Hiluxia yhtäjaksoisesti tähän päivään asti. Pick-upia sai aluksi vain bensakoneella, mutta kolmannen sukupolven loppuvaiheissa, 1970-luvun lopulla, tuotantoon tulivat myös dieselkoneet. 80-luvulla Hiluxista kehitettiin pidemmällä ohjaamolla varustettuja malleja (Double Cab ja Extracab), jotka mahdollistivat kahden penkkirivin käytön.

    Toyota Hilux tunnetaan kestävästä rakenteestaan, mikä tekee siitä hyvän työkaverin haastavimpiinkin olosuhteisiin. 
     
    Toyota Land Cruiser (1951–)

    Kun autolta vaaditaan todellista kyvykkyyttä maastossa, katseet kääntyvät Toyota Land Cruiseriin. Jos jatkuvalla nelivedolla, keskitasauspyörästön lukolla, maastoon optimoidulla alustalla ja suorituskykyisellä moottorilla varustetulla Land Cruiserilla ei heteikössä selviä, reissuun on paras lähteä traktorilla tai metsäkoneella.

    Mahtavista maasto-ominaisuuksistaan huolimatta Land Cruiser ei ole krouvi maa- tai metsätalouskone. Aristokraattisen olemuksensa vuoksi se hyväksytään mukisematta johtoportaan kyyditsijäksi siinä missä Lexuksen, Mersun ja BMW:n edustusautotkin. Eipä siis ihme, että Land Cruiseria myytiin 2020-luvun taitteessa noin 400 000 kappaleen vuosivauhtia.

    Toyota kehitti siviilikäyttöön soveltuvan Land Cruiserin pelkistetyn sotilaskäyttöön tarkoitetun BJ-maastoautomallinsa pohjalta. Auton prototyyppi putkahti maailmaan vuonna 1951, ja sarjatuotanto käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin. 

    Suomeen ensimmäiset Land Cruiserit saapuivat 1967. Samaisena vuonna Suomen markka devalvoitiin ja maailmalla kohistiin ensimmäisestä ihmiselle tehdystä onnistuneesta sydämensiirrosta. Nyt valmistuksessa olevat Land Cruiserit edustavat mallisarjan 12:tta sukupolvea ja täysin uusittu malli saapuu Suomen markkinoille tänä vuonna.

    Kun autolta vaaditaan todellista kyvykkyyttä haastavassa maastossa, katseet kääntyvät Toyota Land Cruiseriin. 
     
    Toyota MR2 (1984–2007)

    MR2 on kaksipaikkainen takavetoinen urheiluauto, jonka voimanlähteenä jylisee keskimoottori. Auton ominaisuudet näkyvät myös sen nimessä, sillä kirjain- ja numerolyhenne syntyy sanoista "Midship Runabout, 2-seater".  "Midship" viittaa siihen, että auton moottori sijaitsee keskellä auton runkoa ja "Runabout" puolestaan viittaa kevyeen, kompaktiin ja monikäyttöiseen ajoneuvoon.  Midship Runabout -nimi kuvaakin hyvin MR2-mallin perusluonnetta, joka on ollut sporttinen, kompakti keskimoottoriauto.

    MR2:sen synnyn taustalla on 70-luvun lopulla käynnistynyt, puoli vuosikymmentä jatkunut kehitystyö. Toyotan tavoitteena oli kehittää uudentyyppinen auto hyvillä ajo-ominaisuuksilla ja kohtuullisella bensankulutuksella. Huolellisten testausten jälkeen auto päätettiin varustaa keskimoottorilla.

    Alun alkaen Toyotan ajatuksena ei ollut luoda urheiluautoa, mutta vuonna 1981 esitellyn SA-X-prototyypin myötä auton kehitystyö alkoi suuntautua urheilulliseen suuntaan. Toyota esitteli SV-3 -konseptiauton vuonna 1983, ja vuotta myöhemmin auto tuli tuotantoon MR2-nimellä. Samana vuonna Apple esitteli ensimmäisen Macintosh-tietokoneensa ja suomalaiset opettajat lakkoilivat työoikeuksiensa puolesta viiden viikon ajan.

    Kevytkorista, mainioilla ajo-ominaisuuksilla ja tehokkaalla moottorilla varustettua MR2:sta oli saatavissa coupéna ja roadster-avoautoversiona. Toisen sukupolven MR2 kasvoi GT-auton mittoihin, mutta kolmannen sukupolven myötä se palasi juurilleen, kevyeksi ja ohjattavuudeltaan erinomaiseksi urheiluautoksi. Viimeisimmän sukupolven autot käyttivät Celican kanssa samaa alumiinilohkoista 1,8-litraista moottoria, jolla auto saavutti satasen nopeuden 7,9 sekunnissa. 

    Toyota MR2:n kirjain- ja numerolyhenne tulee sanoista "Midship Runabout, 2-seater".  "Midship" viittaa siihen, että auton moottori sijaitsee keskellä auton runkoa ja "Runabout" puolestaan viittaa kevyeen, kompaktiin ja monikäyttöiseen ajoneuvoon. 
     
    Toyota Prius (1996 –)

    Toyota alkoi valmistaa kaikkien hybridiautojen esikuvaa, maailman ensimmäistä sarjavalmisteista täyshybridiautoa, Priusta, vuonna 1997. Automalli on ollut Toyotalle menestys, sillä sitä on myyty koko elinkaarensa aikana yli viisi miljoonaa kappaletta.

    Auton energiatehokkuuden salaisuus on kiilamainen muotoilu sekä yhdelle akselille integroitu sähkömoottorin, matalaviritteisen polttomoottorin ja CVT-automaattivaihteiston yhdistelmä. Auton sähköakkua ei tarvitse ladata ulkoisesta lähteestä, sillä se saa virtansa jarrutusenergiasta ja polttomoottoriltaan.

    Ensimmäisen sukupolven Priukset pyörivät vain Japanin katu- ja tieverkolla, mutta toisen sukupolven malleja saatiin jo Eurooppaankin. Suomeen Prius rantautui vuonna 2004. Kyseisenä vuonna Mark Zuckerberg perusti Facebookin ja Geoge W. Bush valittiin toiselle kaudelle USA:n presidentiksi.

    Hybriditeknologian ansiosta Priuksella ajaminen oli nykimätöntä ja jouhevaa. Vielä tärkeämpää oli kuitenkin Priuksen energiapihiys ja vähäiset ilmastopäästöt. Ensimmäiset Priukset olivat oman aikansa ekologisimpia autoja. Niiden hiilidioksidipäästöt olivat vain 120 g/km. Ero uusimpiin Priuksiin on kuitenkin huima; viidennen sukupolven autojen päästöt ovat vain 11–16 g/km:llä.

    Uusimman mallisukupolven myötä Priuksesta on kuoriutunut todellinen katseenvangitsija, jota on tituleerattu jopa Perhe-Lamborghiniksi. Sporttisuus näkyy myös kiihtyvyydessä ja ajo-ominaisuuksissa. Mittari värähtää nollasta sataseen alle seitsemässä sekunnissa.

    Vähäpäästöinen Prius on ollut Toyotalle menestys. Sitä on myyty koko elinkaarensa aikana yli viisi miljoonaa kappaletta.
     
    Toyota RAV4 (1994–)

    Toyota aloitti Land Cruiserin pikkuveljeksi tituleeratun RAV4:n valmistuksen vuonna 1994. Suomessa auto tuli myyntiin vuonna 1995. Samoihin aikoihin Nokia nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

    Täysiverinen maastoauto RAV4 ei ollut. Se edusti aivan uudenlaista autoluokkaa, jonka edustajia on sittemmin nimetty citymaastureiksi, SUV:eiksi (Sub Utility Vehicle) tai Toyotan tapaan crossovereiksi. Toyotan vanavedessä myös kilpailijat innostuivat kehittämään vastaavanlaisia korkealla maavaralla, nelivedolla ja tilavalla ohjaamolla varustettuja automallejaan.

    Vaikka RAV4:n nimi viittaa nelivetoon, on Toyotan isoa crossoveria saanut ensimmäisestä sukupolvesta lähtien myös etuvetoisena. Valtaosa RAV4:sta on neliovisia perheautoja, mutta mallia on valmistettu myös kaksiovisena ja jopa rättikatolla. Ensimmäisen sukupolven RAV4-malleja sai vain bensakoneella, mutta toisesta sukupolvesta lähtien tarjolle saatiin myös dieselvaihtoehto. Toyota on valmistanut vuodesta 1997 lähtien myös RAV4 EV -täyssähköautoa. Sitä ei ole Suomeen kuitenkaan tuotu. Viimeisimmän, viidennen, sukupolven RAV4 on saatavissa Suomessa täys- ja lataushybridinä. Diesel on poistunut mallikirjosta.

    Vuonna 2022 RAV4 oli maailman myydyin auto. Toyota myi sitä globaalisti yli miljoona kappaletta. Myös Suomessa iso crossover tekee hyvin kauppansa. Viime vuonna RAV4:sia ensirekisteröitiin maassamme 1765 kappaletta. Moisella määrällä RAV4 olikin Suomen yhdeksänneksi suosituin automalli. 

    Toyota aloitti RAV4:n valmistuksen vuonna 1994, ja Suomeen auto rantautui seuraavana vuonna.
     
    Toyota Starlet (1973–1999)

    Toyota valmisti piskuista Starletia neljän sukupolven ajan vuosina 1973–1999. Starlet oli Toyotan pienin Eurooppaan tuotu automalli, jonka kaksi ensimmäistä sukupolvea olivat vielä takavetoisia. Vasta kolmannen sukupolven myötä Starletit alkoivat edetä etupyöriensä voimalla.

    Ensimmäisen kerran Toyota käytti Starlet-mallinimeä vuonna 1973. Samana vuonna yhdysvaltalainen Martin Cooper soitti maailman ensimmäisen kännykkäpuhelun ja Elvis Presleyn Havaijin konsertti lähetettiin yli 1,5 miljardia ihmisen nähtäväksi. Tuolloin Starlet oli vielä coupé-korisen Toyota Publican alamallinimi.

    Itsenäisenä automallina Starlet lanseerattiin vasta vuonna 1978 Toyotan päätettyä luopua Publica-mallinimestä. Suomeen tuotiin yhden litran koneella varustettuja 3- ja 5-ovisia viistoperämalleja. Toyota kehitti Starletista myös farmariversion, jota ei kuitenkaan koskaan tuotu Suomeen.

    Starletin vuonna 1995 julkaistu neljäs sukupolvi jäi automallin viimeiseksi. Sen korvasi vuonna 1999 Toyota Yaris. Suomen tieliikenteessä Starletit ovat nykyään harvinainen näky, mutta ralleissa se on edelleen yleinen F-ryhmän kilparatsu. Pikkusportilla on kisannut aikanaan esimerkiksi rallin kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperä. TOYOTA GAZOO Racing on kehittänyt 2020-luvun alussa Toyota Glanzan pohjalta GR Starletin. Tekniikaltaan se tosin ei juurikaan muistuta alkuperäistä Starletia.

    Toyota valmisti Starletia neljän sukupolven ajan vuosina 1973–1999.
     
    Toyota Supra (1979–2002, 2019–)

    Toyota alkoi valmistaa Celica Supraa vuonna 1979, vuotena, jolloin Suomessa lopetettiin pennin kolikon valmistus ja Provinssirock järjestettiin ensimmäistä kertaa Seinäjoella. Aluksi Supra oli Celican erikoismalli, jossa oli perus-Celicaa kookkaampi kori ja suurempi moottori. Toyota käytti Supran 2,6-litraisessa V6:ssa ensimmäistä kertaa elektronista polttoainesuihkutusta.

    Kolmannesta sukupolvestaan, vuodesta 1986 lähtien, Supra on ollut itsenäinen automalli. Tuolloin Supra oli saatavissa turbokoneella, ABS-jarruilla ja jopa kolmelitraisella, 238-hevosvoimaisella moottorilla. Vuonna 1993 markkinoille tullut neljännen sukupolven Supra oli entistäkin väkevämpi. Supran GT-versio oli varustettu kolmelitraisella Twin-Turbo-koneella, joka tuotti 325 hevosvoiman tehon ja 451 newtonmetrin väännön. Auto suorastaan kahmi menestystä rata-autoilussa, ja sillä esimerkiksi voitettiin All-Japan GT -cup neljästi.

    Supran valmistus päättyi neljänteen sukupolveen vuonna 2002. Lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 2019, Toyota kuitenkin aloitti viidennen sukupolven Supran valmistuksen. BMW:n kanssa yhteistyössä kehitetyssä Suprassa on paljon samaa tekniikkaa kuin BMW Z4:ssa. Ulkomuodoltaan uusi Supra muistuttaa legendaarista Toyota 2000GT:tä.

    Suomeen tuotava malliversio on kaksipaikkainen GR Supra. Takavetoista autoa valmistetaan kaksi- ja kolmilitraisella turbokoneella. Suurempi, 340-hevosvoimainen mylly ruoskii auton nollasta sataseen 4,3 sekunnissa. Kalle Rovanperällä on drifting-kisoissa käytössään GR Supran pohjalta rakennettu ohjus, jonka 3,4-litraisesta stroker-moottorista saa houkuteltua 850 hevosvoimaa ja 1000 newtonmetriä.

    Toyota alkoi valmistaa Celica Supraa vuonna 1979

     

    Toyota Tercel (1978–1999)

    Toyota Tercel oli valmistajansa ensimmäinen etuvetoinen automalli. Tuotantoon se tuli vuonna 1978, ja samaisena vuonna mäkihyppääjä Kari Yli-Anttila voitti Keski-Euroopan mäkiviikon ja maailmaan syntyi ensimmäinen koeputkilapsi.

    Ensimmäiset Suomeen saapuneet Tercelit olivat sedaneita. Vanhahtava malli meni huonosti kaupaksi, vaikka se olikin teknisesti ja tiloiltaan näpsäkkä menijä. Kokonsa puolesta Tercel asettui keskiluokkaan kuuluvan Corollan ja pienen Starletin väliin. Automalli oli hintatietoisen kuluttajan valinta, sillä pelkistetysti varusteltu auto oli Toyota-malliston edullisin.

    Toisen sukupolven Tercelit olivat koriltaan huomattavasti edeltäjiään kulmikkaampia ja ajanmukaisempia. Valtaosa autoista oli hatchbackeja, mutta saataville tuli myös erikoismalli Toyota Tercel 4WD farmarikorilla. Neliveto-Tercel sai kiitosta erinomaisista talviajossa, ja Tekniikan Maailma rankkasi sen talviautovertailunsa voittajaksi vuonna 1984.

    Tercelin kakkossukupolvi oli ominaisuuksiltaan toimiva monikäyttöauto, joka oli jopa ehdolla vuoden autoksi. Myyntihitiksi se ei kuitenkaan koskaan noussut. Suomessa ja Euroopassa Tercelin taival jäikin kahden sukupolven mittaiseksi, ja auton myynti lopetettiin 80-luvun loppupuolella. Atlantin takana Terceliä kuitenkin myytiin peräti viiden sukupolven ajan. 

    Tercel oli Toyotan ensimmäinen etuvetoinen automalli. 

     

    Toyota Yaris (1998–)

    Toyota esitteli Yarisin, yhden kaikkien aikojen menestyneimmistä henkilöautomalleistaan, Pariisin autonäyttelyssä vuonna 1998. Samana vuonna Helsingissä avattiin nykytaiteen museo Kiasma ja Mika Häkkinen voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Formula 1:ssä. Keväällä 2023 Yarisista tuli kuudes Toyotan automalli, jota on elinkaarensa aikana myyty yli 10 miljoonaa kappaletta.

    Yaris-mallinimi suunnattiin erityisesti Euroopan markkinoille. Muualla maailmassa Yaris on kulkenut mallinimillä Vitz, Echo, Platz, Belta ja Vios. Vuodesta 2019 lähtien valmistettu auton neljäs sukupolvi tunnetaan kuitenkin kaikilla markkina-alueilla Yaris-nimellä.

    Etuvetoista Yarisia on ollut Suomessa saatavana 3- ja 5-ovisena hatchbackina. Muualla maailmassa on päästy kruisailemaan myös 2-ovisella coupé-mallilla ja 4-ovisella sedanilla. Toyota on kehittänyt Yarisista myös tila-auto-, crossover- ja sporttiversiot, jotka ovat tulleet tutuiksi Suomessakin.

    Yarisin ensimmäisen sukupolven tekniikkaan perustuvaa pientä tila-autoa Yaris Versoa valmistettiin vuosina 1999–2005. Uusimman, neljännen, mallisukupolven pohjalta on puolestaan kehitetty korotettu crossover-versio ja sporttinen GR Yaris. Yaris Cross on perusrakenteeltaan pitkälti Yarisin kaltainen. Maavaraa autolla on kuitenkin peräti 19 senttimetriä.

    3-ovinen ja nelivetoinen GR Yaris puolestaan on täysverinen urheiluauto, jonka parhaat puolet tulevat esiin kiharaisessa rataympäristössä. Tammikuussa 2024 esitellyn GR Yariksen uusimman version 1,6-litrainen turbokone tuottaa 280 hevosvoiman tehon ja 390 newtonmetrin väännön.

    Toyotan Yarisia on elinkaarensa aikana myyty yli 10 miljoonaa kappaletta.

     

    Lähteet: Toyota, Autowiki, Wikipedia, Helsingin Sanomat, Moottori, YLE, AutoBild, Ajovalo.net, Ilta-Sanomat

    Luitko jo Toyotan ikoniset automallit -juttusarjan ensimmäisen osan? Pääset lukemaan sen tästä.

Kiihdytä mukaan Toyota-maailmaan

Tilaa Toyota Way -uutiskirje

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua