Samoin vain 53 prosenttia tiesi, mitä kuvan liikennemerkki, eli väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa, merkitsee. Se velvoittaa autoilijaa väistämään pyörätien jatkeella tietä ylittävää pyöräilijää.
”Merkki tuli käyttöön kesällä 2020 ja niitä on vielä aika vähän liikenteessä, joten osaltaa tietämättömyys johtuu siitä”, Pohjonen lisää.
Selvitimme kertauksen vuoksi tärkeimmät säännöt pyöräilijöiden ja autoilijoiden yhteispelissä liikenteessä.
Pohjonen lisää, että aina kun pyöräilijä ajaa ajoradalla, häntä koskevat samat säännöt kuin autoilijoita.
Pohjosen mukaan on valitettavaa, että väistämissääntöjen tuntemus ontuu, sillä pyöräilijöille tapahtuvista onnettomuuksista kolme neljästä tapahtuu juuri risteyksissä. Liikenneturvan vuosina 2011–2015 tekemän selvityksen mukaan pyöräilijän kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kaksi kolmasosaa johtui törmäyksestä autoon tai muuhun moottoriajoneuvoon. Liikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin 26 pyöräilijää ja loukkaantuu 570.
”Nopeusrajoitusten alentaminen taajama-alueilla on hyvä keino estää risteysonnettomuuksia. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös ympäristön suunnittelulla eli sillä, ettei risteysalueiden tai liikenneympyröiden lähellä ole näköesteitä, pensaita, aitoja tai meluvalleja.”
Pohjonen korostaa, että tärkein tekijä on kuitenkin kuljettaja. Nopeus tulisi pitää sellaisena, että ehtii huomata muut liikkujat ja reagoida muuttuviin tilanteisiin.
”Risteystä ei tulisi lähestyä pykälät päässä, vaan tulisi olla valmis joustamaan omasta ajovuorostaan. Liikenne on yhteispeliä, jossa otetaan muut tienkäyttäjät huomioon. Kaikki tekevät virheitä, mutta kukaan ei törttöile tahallaan.”