Nopea kiihdyttely ja jarruttelu ei ole kovin taloudellinen eikä turvallinen ajotapa. Se muun muassa kuluttaa polttoainetta, jarrupaloja ja renkaita. Oikeanlaisella jarrutustekniikalla autoilija voi paitsi säästää rahaa ja ympäristöä myös parantaa liikenneturvallisuutta.
Toyota Way käy läpi jarrutukseen liittyviä kysymyksiä Autoliiton koulutuspäällikön Teppo Vesalaisen kanssa.
Nyrkkisääntö on, että kuljettajan pitäisi pyrkiä lähtemään liikkeelle, vaihtamaan vaihdetta ja hiljentämään niin tasaisesti, etteivät matkustajat huomaa. Tämän tavoitteen asetin aikanaan myös oppilailleni linja-autonkuljettajia kouluttaessani.
Ajoneuvotekniikka antaa jo paljon anteeksi. Siinä missä aiemmin jokainen jarrun painallus haaskasi energiaa, nyt moni auto kerää jarrutusenergiaa talteen ja hyödyntää sitä myöhemmin uudelleen.
Toki voimakas jarrun painaminen saa uudemmissakin autoissa jarrupalat liikkeelle ja kuluttaa niitä. Myös renkaiden käyttöiän kannalta on olennaista, että kiihdytykset, käännökset ja hiljentämiset tehtäisiin maltillisesti. Aika ajoin kuljettajan kannattaa kuitenkin tietoisesti runtata jarrua vähän voimakkaammin, jotta välttyy jarrupalojen jumiutumiselta.
Valitettavan usein näkee, että kuljettajat aloittavat vauhdin hiljentämisen siirtämällä jalan kaasulta suoraan jarrulle. Kaasun voisi nostaa ylös aiemmin ja antaa auton rullata sekä vauhdin vähitellen hidastua moottorijarrutuksella. Tällöin kyyti on tasaista, turvallista ja taloudellista eli autoilija saavuttaa monia hyötyjä samalla kerralla.
Olennaista on, että hiljentää vauhtia riittävästi ja ajoissa. Näin itselle jää aikaa tehdä havaintoja, ajatella ja toimia. Riittävän alhainen ja ajoissa alennettu nopeus on myös signaali muille tienkäyttäjille.
Hätäjarrutustilanteessa on tärkeää, että istuin on oikein säädetty. Kun jarrupoljin on runnottu pohjaan, pitäisi kuljettajan oikean jalan polven olla vielä koukussa.
Jos kuljettaja istuu liian kaukana polkimista, menee polvi hätäjarrutuksessa suoraksi eikä jarrutukseen saa riittävästi voimaa. Mahdollisessa törmäyksessä koukussa oleva polvi joustaa, kun taas suorassa oleva polvi johtaa törmäysvoimat kuljettajan lonkkaan vakavin seurauksin.
Ei. Jos kytkimen painaa pohjaan, auto ei jarruta moottorilla vaan rullaa vapaasti. Tämä tarkoittaa ylimääräistä polttoaineenkulutusta, kun moottori tarvitsee tyhjäkäyntipolttoainetta.
Pelkällä kaasun nostolla saadaan monessa autossa polttoaineenkulutus hetkellisesti nollille, kun moottori pysyy käynnissä liike-energian avulla, toisin sanoen pyörät pyörittävät moottoria.
Osalla kuljettajista on virheellinen käsitys, että kytkin on painettava pohjaan aina ennen jarruttamista. Niin ei pidä tehdä. Kytkintä tarvitaan vasta vähän ennen pysähtymistä tai pienemmälle vaihteelle vaihdettaessa.
Kyllä. Jarruvalot syttyvät, jos esimerkiksi adaptiivinen eli mukautuva vakionopeudensäädin jarruttaa autoa. Jarruvaloja ohjaa auton sähkökeskus, joka saa tarvittavan tiedon jarruvalojen sytyttämisestä joko suoraan jarruvalokatkaisijalta tai jarrujärjestelmän ohjainlaitteelta.
ABS on lyhenne, joka tarkoittaa lukkiutumatonta jarrujärjestelmää. Se estää pyörien lukkiutumisen jarruttaessa, ja sen avulla kuljettaja säilyttää auton ohjattavuuden myös hätäjarrutuksessa.
VSC on ajonvakautusjärjestelmä. Se jarruttaa jokaista pyörää erikseen ja säätelee moottorin tehoa, jotta auto pysyy kuljettajan hallinnassa.
EBD pyrkii lyhentämään jarrutusmatkaa jakamalla jarruvoimaa mahdollisimman optimaalisesti pyörien tai akselien välillä tilanteen, kuormituksen tai tienpinnan kunnon mukaan.
