Liikenneturvan vuosina 2021 ja 2022 tekemistä selvityksistä käy ilmi, että suomalaisilla olisi petrattavaa suojatiesäännöissä. Esimerkiksi kahdeksan prosenttia vastanneista ei tiennyt, että suojatien edessä tulee hidastaa tai pysähtyä, jos näkyvyys on rajoittunut.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutti sanoo, että suomalaisilla on yllättävän paljon puutteita väistämissääntöjen osaamisessa. Se on harmillista, sillä osaamattomuudella voi olla vaarallisia, onnettomuuksiin johtavia seuraamuksia.
”Se, jos on ajojärjestyksessä ensimmäisenä ja luulee olevansa väistämisvelvollinen, ei yleensä aiheuta yhteentörmäystä. Se, jos kuvittelee olevansa ajojärjestyksessä ensimmäinen, vaikka olisi väistämisvelvollinen, voi aiheuttaa pahojakin vaaratilanteita”, Ruutti muotoilee.
Kyselyihin vastanneista yli puolet uskoi virheellisesti, ettei ajorataa saa ylittää suojatietä pitkin pyöräillen. Tosin lakipykälä on kohtalaisen uusi, sillä se tuli voimaan vasta kesäkuussa 2020 uuden tieliikennelain myötä, ja tietämättömyys voi johtua siitä.
Ruutin mukaan yleisesti ottaen ajoradalla kulkevalla ajoneuvon kuljettajalla on suurin vastuu suojatieturvallisuudesta. Kyselyihin vastanneista 46 prosenttia ilmoitti ajaneensa pysähtymättä eteenpäin, vaikka jalankulkija oli tulossa suojatielle. Ruutti sanoo, että asenteissa on piittaamattomuutta, mutta osatekijöinä ovat myös liian suuri nopeus ja puutteellinen havainnointi.
”Liikenteessä pystyy vaikuttamaan vain omiin valintoihinsa. Kun noudattaa sääntöjä, voi joskus pelastaa sellaisen vaaratilanteen, jossa virheen tekee joku muu kuin itse.”
Myös jalkakäytävät ja pyöräkaistat aiheuttavat aika ajoin hämmennystä. Vain alle 12-vuotias pyöräilijä saa ajaa jalkakäytävällä. Muut pyöräilijät, kuten myös sähköpotkulautailijat, kuuluvat pyörätielle, tai jos sellaista ei ole, ajoradalle.
”Jos omaan kulkusuuntaan kulkee pyörätie, sitä tulee käyttää. Jos sellaista ei ole, pyöräilijän paikka on ajoradalla ja siellä ajetaan autoilijoiden sääntöjä noudattaen.”
