EU:ssa toteutettiin vuosina 2021–2022 Baseline-tutkimushanke, jossa kerättiin tieliikenneturvallisuustietoa yhtenäisin menetelmin 18 EU-maasta. Mukana tutkimuksessa oli myös Suomi.
Baseline-hankkeen Suomen osuuden toteuttaneen VTT:n tutkimustiimin vetäjä Fanny Malin kertoo, että tutkimushankkeen tavoitteena oli saada aiempaa laaja-alaisempaa tietoa tieliikenneturvallisuuden kehittämistä varten. Aiemmin liikenneturvallisuutta oli tarkasteltu lähinnä kuolleiden ja loukkaantuneiden henkilöiden määrien perusteella.
Baseline-tutkimuksessa kerättiin Suomen osalta tietoa kuudesta eri liikenneturvallisuutta kuvaavasta indikaattorista. Kolme niistä liittyi suoraan autoilijoiden toimintaan. Jokaisesta kohdemaasta kerättiin tietoa muun muassa nopeusrajoitusten noudattamisesta, alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta ja mobiililaitteen käytöstä ajon aikana.
Tutkimuksen yhtenä rahoittajana toimineen Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäen mukaan Baselinessa kerätty tieto mahdollistaa eri maiden liikenneturvallisuustilanteiden vertailun. Tämä tuo uudenlaisia mahdollisuuksia liikenneturvallisuuden kehittämiseen.
”On hienoa, että EU-komissio haluaa tukea monipuolista liikenneturvallisuuden seurantaa, sen sijaan että seurattaisiin vain liikennekuolemien kehitystä”, Rajamäki sanoo.
Baselinessa ensimmäisessä indikaattorissa seurattiin nopeusrajoitusten noudattamista erilaisilla tieosuuksilla syyskuussa 2021. Seurantaan valittiin tieosuuksia, joiden nopeusrajoitukset olivat 50–100 km/h. Keskimäärin 44 prosenttia jonojen ulkopuolella ajavista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista noudatti nopeusrajoituksia eli yli puolet ajoi ylinopeutta. Mitä alempi tieosuuden nopeusrajoitus oli, sitä useammin rajoitusta rikottiin. Ylinopeuksia ei kuitenkaan tarkemmin kategorisoitu.
”Tutkimuksessa analysoitiin vain ylinopeutta ajaneiden osuus eli tässä ei eroteltu ylinopeusjakaumaa. Jo 1 km/h ylinopeus laskettiin ylinopeudeksi. Osuus laskettiin henkilö- ja pakettiautoille, jotka ajavat vähintään viiden sekunnin aikavälillä seuraavaan ajoneuvoon. Näiden autojen tulkittiin ajavan vapaasti eli valitsevan itse oman nopeutensa. Nopeusrajoitusta noudattavien osuus olisi korkeampi, jos analyysiin sisällytettäisiin kaikki ajoneuvot”, Malin selventää.
Hän viittaa kommentillaan esimerkiksi Finntrafficin Ajonopeudet maanteillä 2020 -raporttiin, jonka mukaan yli 10 km/h ylinopeutta ajoi 10,3 prosenttia henkilö- ja pakettiauton kuljettajista.
Baseline-tutkimuksen toisessa indikaattorissa tarkasteltiin niiden kuljettajien osuutta, jotka olivat nauttineet ennen ajamista vähäisissä määrin alkoholia. Heidän veren alkoholipitoisuutensa ei kuitenkaan ylittänyt rattijuopumuksen rajaa.
Tämä tutkimuksen osa toteutettiin verkkokyselyllä, jossa tiedusteltiin alkoholin nauttimisesta viimeisen 30 päivän aikana. Vastaajista 10,4 prosenttia ilmoitti ajaneensa autoa vähintään kerran alkoholia juotuaan. 3,9 prosenttia arvioi humalatilansa mahdollisesti ylittäneen ajon aikana rattijuopumuksen rajan.
Baselinen verkkokyselyn tulokset perustuivat vastaajien itseilmoittamiin tietoihin. Malinin mukaan ne erosivat merkittävästi poliisin vuonna 2022 toteuttamien valtakunnallisten puhallusratsioiden (R-tutkimus) tuloksista. Ratsioissa rattijuoppojen osuus oli 0,18 prosenttia ja alkoholia alle rattijuopumuksen rajan nauttineiden osuus oli 0,63 prosenttia.
Malin arvioi, että verkkokyselyllä itseilmoitetut tiedot voivat sisältää esimerkiksi lyhyitä ajomatkoja pihapiirissä ja myös alkoholia alle sallitun rajan nauttineita. Malinia kuitenkin mietityttää rattijuoppojen määrän lisääntyminen, sillä aiemmissa R-tutkimuksissa rattijuoppojen osuus on ollut 0,11–0,14 prosenttia. Päihtyneenä ajaminen siis vaikuttaa hieman lisääntyneen.
”On hiukan huolestuttavaa, että rattijuoppojen osuus kasvoi vuonna 2018 toteutettuun R-tutkimukseen verrattuna. Odotamme kiinnostuneina vuoden 2023 tuloksia, jotta nähdään, oliko kysymyksessä tilapäinen heilahdus vai pysyvämpi muutos”, Malin sanoo.
Baseline-tutkimuksen kolmannessa indikaattorissa havainnoitiin henkilö-, paketti- ja linja-autojen sekä pikkubussien kuljettajien mobiililaitteen käyttöä ajon aikana. Tutkimusdataa kerättiin valokuvaavilla kameroilla 30 mittauspisteeltä eri puolilta Suomea.
Tutkimustulosten mukaan vain 1,8 prosenttia kuljettajista piti kädessään mobiililaitetta ajon aikana. Mittauspaikkojen välillä oli kuitenkin jonkin verran hajontaa, sillä matkapuhelinta käyttävien osuudet vaihtelivat 0–5,7 prosentin välillä.
Malin kertoo mittauspisteiden sijainneen moottoriteiden, maanteiden ja kokoojakatujen varsilla. Aivan kaupunkien keskustoissa kännykän käyttöä ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Tämä saattaa osaltaan selittää kännykän vähäistä käyttöä.
Esimerkiksi viime vuonna toteutetussa monikansallisessa ESRA2-kyselytutkimuksessa (E-survey of Road users’ Attitudes, verkkotutkimus tienkäyttäjien asenteista) tarkasteltiin erityisesti kännykän käyttöä ajamisen aikana. Merkittävä osa vastaajista ilmoitti pitäneensä puhelinta kädessään ajon aikana edellisten 30 päivän aikana. Lähes puolet (49,4 prosenttia) oli käyttänyt puhelinta soittamiseen ja 35,6 prosenttia oli lähettänyt teksti- tai sähköpostiviestejä tai käyttänyt some-sovelluksia.
”Kysely- ja havainnointitutkimus ovat erilaisia menetelmiä, mikä selittää myös tulosten eroavaisuudet. Kyselytutkimuksissa tulokset ovat itseilmoitettuja ja perustuvat kuljettajan kaikkiin matkoihin, ympäristöihin ja ajotilanteisiin. Havainnointitutkimus tehdään tietyssä kohdassa tietyn ajan eli kaikkia matkatyyppejä, aikoja ja tieympäristöjä on mahdotonta sisällyttää. Tässä tutkimuksessa havainnointia tehtiin pääosin maanteiden linjaosuuksilla vapaassa liikennetilanteessa”, Malin selventää.
Baseline-tutkimushankkeen Suomen osuuden toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja rahoitti Euroopan Komissio, Traficom, Väylävirasto ja VTT. Euroopan komission odotetaan julkaisevan hankkeen loppuraportin lähiaikoina. Silloin on mahdollista vertailla Suomen tuloksia muihin maihin.
Baseline-hankkeessa koottiin tietoa kahdeksasta liikenneturvallisuusindikaattorista, jotka ovat yhtenevät Euroopan komission määrittämien liikenneturvallisuusindikaattoreiden kanssa (Euroopan komission, 2020):
1) Nopeusrajoitusta noudattavien autojen osuus,
2) Turvavyötä tai lastenistuinta oikein käyttävien ajoneuvon matkustajien osuus,
3) Kypärää käyttävien polku-pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus,
4) Niiden kuljettajien osuus, joiden veren alkoholipitoisuus on sallituissa rajoissa,
5) Niiden kuljettajien osuus, jotka eivät käytä kädessä pidettävää mobiililaitetta ajon aikana,
6) Tietyn EuroNCAP-tähtiluokituksen saavien uusien henkilöautojen osuus,
7) Tietyn turvallisuusluokituksen teillä ajettujen ajokilometrien osuus,
8) Aika hätäpuhelun ja ensimmäisten pelastajien saapumisen välillä henkilövahinko-onnettomuuksissa.
