1. Toyota Way
  2. Ympäristö ja vastuullisuus
  3. Breikkarin keho vaatii viritystä | Toyota Way
Toyota palvelee

Breikkarin keho vaatii viritystä

Start Your Impossible

Suomen breikkimaajoukkueen Tanja Kuurola tanssii ja harjoittelee oman kehonsa ehdoilla. Vaikka tavoitteena on aina voittaa battle, Kuurolalle on tärkeintä tykätä matkasta päämäärää enemmän ja iloita myös muiden suorituksista. Toyota tukee Suomen breikkimaajoukkuetta.

  • Teksti: Juho Paavola
  • Kuvat ja video: Juho Paavola
  • 30.1.2024
  •  

    Jos et halua breikkariksi, on parasta olla menemättä katsomaan lajia. Suunnilleen näin voisi päätellä maajoukkueessa breikkaavan Kid-T:n eli Tanja Kuurolan tarinasta.

    ”Vuonna 2015 olin matkalla Sloveniassa ja menin katsomaan breikkikisoja. Se tunnelma, tanssijoiden ihan älytön asenne ja taito olivat ihan erilaista kuin muissa tanssitapahtumissa. Se vei minut heti mennessään”, Kuurola kertoo.

    Aikaisemmin Kuurola oli harrastanut muita tanssilajeja, mutta vuoden 2015 Slovenian matkansa jälkeen hän on keskittynyt breikkiin.

    ”Olin ihan ällikällä lyöty, kun näin, millaisia liikkeitä breikkaajat tekivät. Ajattelin, että tuota haluan itsekin tehdä ja aloin breikata.”

    Tanja Kuurola on breikannut vuodesta 2015 lähtien. 
     
    Maajoukkue syventää tanssia ja vie maailmalle

    Sitä innostumista ei ole tarvinnut katua. Reilut kahdeksan vuotta myöhemmin Kuurolalla on reisitaskussaan muun muassa breikin Suomen mestaruus vuodelta 2021 ja SM-hopea vuodelta 2022.

    Vuodesta 2020 Kuurola on kuulunut myös Suomen breikkimaajoukkueeseen, jonka toimintaa Toyota tukee.

    Breikin nousu salonkikelpoiseksi olympialajiksi jakaa vahvasti katukulttuuria hengittävän breikkimaailman ajatuksia. Moni miettii, syövätkö Pariisin 2024 kisat ja olympiastatus lajin omat arvot sekö sen kuuluisan aitouden.

    Samalla innostusta herättää se, että laji saa nyt paljon huomiota. Huippu-urheilijat puolestaan saavat taloudellista tukea, jota muuten on vaikea saada.

    ”Maajoukkueen myötä olen kehittynyt tosi paljon, minkä huomaan, kun katson vaikka vuodentakaisia videoita. Lisäksi olen päässyt viimeisen vuoden aikana kisaamaan tavallista enemmän eri puolille maailmaa ja saanut paljon arvokasta kokemusta”, Kuurola luettelee.

    Oman lisänsä on tuonut maajoukkueen valmennus. Breikissä jokainen tanssii omilla vahvuuksillaan omalla tavallaan. Kuurola näkee, että valmentajien JussiFocusSirvion ja Andrii "Pluto" Grekulin vetämään maajoukkueeseen kuuluminen on auttanut katsomaan omaa tanssia kokonaisuutena ja eri osa-alueiden kautta.

    ”Breikki on yksilölaji, eikä sinänsä maajoukkuetoiminta ei ole muuttanut tanssiani. Sen sijaan Pluton ja Focuksen workshopit ovat opettaneet esimerkiksi strategista lähestymistä battlessa, musikaalisuutta, luovuutta tai liikelähtöisyyttä, kuten transitioita liikkeestä toiseen.”

    Hyvä tanssi syntyy asenteesta

    Kuurola juttelee breikkauksesta Helsingin Kisahallilla. Sen yläkerran loosit ovat hänen tyypillinen harjoituspaikkansa. Siellä Kuurola viettää aikaa tavallisesti neljästä viiteen päivänä viikossa.

    ”Välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta tykkään treenata usein. Breikissä on paljon liikkeitä, joista alkaa tulla raskaita, jos niitä ei treenaa säännöllisesti. Taitoa on pidettävä yllä ja kehitettävä jatkuvasti myös uusia juttuja.”

    Harjoittelun suhteen breikkarit ovat aika erilaisia, Kuurola sanoo. Kun yksi tekee liikesarjojen eteen spartalaisittain työtä tekemällä työtä, toinen voi ottaa lajin aika rennostikin. Se on yksi hiphop- ja street-kulttuurista ammentavan lajin suola: verrattuna moneen muuhun urheilulajiin ammattimaisuus ei ole alleviivattua ja erilaisuudelle on tilaa.

    ”Ja miten nyt kukin kurinalaisuuden ymmärtää. Osa breikkareista elää rennosti ja loistaa tanssilattialla, ja toisaalta jollakin voi olla maailman paras venyvyys ja voimakkuus, eikä silti voita. Se tanssi on siitä asenteesta kiinni”, Kuurola miettii.

    Tanssijana Kuurola on itse jostakin tunnollisen treenarin ja luonnonlapsen välistä.

    ”Tiettyjä erikoisliikkeitä minulla ei ole. Pyrin toteuttamaan tanssissa omalle keholleni luonnollisia liikkeitä ja ilmavuutta sen sijaan, että pakottaisin itseäni sellaiseen, mikä minulle ei sovi. Samalla koetan aina tanssia musiikkiin”, Kuurola kertoo.

    Tanja Kuurolan treenit ovat fyysisesti vaativia.

     

    Harjoittelu vaatii tunnollisuutta ja järkeä

    Kuurola tykkää treenata paljon. Usein treeneissä lämmittelyä seuraavat fyysisesti vaativat liikkeet, kuten tuulimylly-yhdistelmät tai flaret. Sen jälkeen Kuurola freestailaa eli tanssii yhdistelemällä liikesarjoja fiiliksen mukaan. Lopuksi hän saattaa vielä hioa jotakin yksittäistä liikettä.

    ”Aivan kuten soittimia pitää virittää, että musiikki kuulostaa hyvältä, pitää kehoakin virittää. Treeni on itselleni tärkeää myös siksi, että vahva olo kropassa heijastuu itsevarmuutena. Toisaalta sen suhteen en ole kurinalainen, että milloin treenaan.”

    Verrattuna moneen muuhun maajoukkuetanssijaan Kuurola aloitti breikin ”vanhalla iällä” eli vasta reilusti yli parikymppisenä. Se on pakottanut ottamaan suuria kehitysaskeleita, mutta samalla kokemus on myös tuonut perspektiiviä harjoitteluun. Jos jonakin päivänä ei kulje, voi koettaa seuraavana päivänä uudestaan. Kuurolalle harjoittelusta onkin tullut luonteva osa elämää.

    ”On osattava käyttää järkeä ja olla itselleen armollinen. Siksi lopetan, jos siltä tuntuu. Toisaalta tiedän, että näin on helppo sanoa, koska asun tästä vain 10 minuutin ratikkamatkan päässä. Ehkä ajattelisin toisin, jos treeneihin olisi aina tunnin matka.”

    "Kun häviän, voin olla iloinen muiden puolesta. Mutta jos voitan, niin totta kai sekin on kivaa", Tanja Kuurola pohtii kilpailumenestyksestään.
     
    Tanssi on elämää, ei vain kilpailua

    Monen lajin urheilijalle olympialaiset ovat uran huipennus. Ne ovat monelle breikkarillekin tärkeitä, mutta pelkästään olympiarenkaisiin ei menestystä uralla voi ripustaa. Erilaisten karsintojen kautta Pariisin kisoihin pääsee mukaan vain 16 miestä ja 16 naista.

    Seula on todella tiukka. Jos jokainen paikka menisi erimaalaiselle tanssijalle, olympiakomiteaan kuuluvista 206 maista vain yksi kuudesta maasta saisi breikkarinsa mukaan.

    ”32 tanssijan huippu on jo tosi terävä. Se merkitsee sitä, että väistämättä moni todella hyvä tanssija jää kisojen ulkopuolelle”, Kuurola sanoo.

    Breikki on kulttuuria, mutta olympiakarsinnoissa urheilulle tyypillinen kilpailullisuus korostuu. Kuurolalle olympialaisia edeltävä vuosi oli vilkas: olympiaprojekti vei kisoihin maailmalle, mutta hän ei ehtinyt kaikkiin kisoihin, joihin olisi halunnut. Ranking-pisteitä ei kertynyt riittävästi ja eikä näin ollen myöskään paikkaa Pariisin kisakoneeseen.

    Se harmittaa, mutta Kuurola suhtautuu asiaan breikkaajan viileydellä. Maajoukkuetasollakin breikkaus lopulta on elämää, ei vain kilpailua.

    ”Mulle battle ei ole breikkauksessa se high light, vaan koko harjoittelu tuottaa minulle suurta tyydytystä, ja mitä pitempään olen breikannut, sitä enemmän ajatteluni on mennyt tähän suuntaan. Kun häviän, voin olla iloinen muiden puolesta. Mutta jos voitan, niin totta kai sekin on kivaa.”

    Vuodesta 2020 Tanja Kuurola on kuulunut myös Suomen breikkimaajoukkueeseen, jonka toimintaa Toyota tukee.
     
    Toyota tukee breikkikulttuurin kehittämistä

    Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK) päätti vuonna 2020 ottaa breikkauksen uudeksi lajiksi Pariisin 2024 kesäolympialaisiin.

    ”Uutena olympialajina breikkaus on todella mielenkiintoinen ja linkittää urheilun ja ajankohtaisen kulttuurin yhteen. Samalla breikkaus istuu hyvin Toyotan ajatukseen omien tavoitteiden saavuttamisesta ja haasteiden ylittämisestä”, Toyotan lajiyhteistyöstä vastaava johtaja Mikko Kekäläinen sanoo.

    Toyota on kuulunut Kansainvälisen Olympiakomitean pääyhteistyökumppaneihin vuodesta 2017 lähtien. Viime vuonna Toyota aloitti myös Suomen Breikkiliiton uutena pääyhteistyökumppanina.

    ”Haluamme Toyotalla olla mukana vahvistamassa breikkauksen lajikulttuuria ja asemaa Suomessa”, Kekäläinen sanoo.

    Olympiakomitean ohessa Toyota tukee myös Suomen Paralympiakomitean sekä sen alaisuudessa toimivan Special Olympics -urheilujärjestön toimintaa.

    ”Olemme mukana tukemassa lajeja ja järjestöjä, jotka edustavat urheilussa myös meille tärkeitä arvoja. Toyotan ajatuksen mukaan urheilu ja liikkumisen ilo kuuluu jokaiselle.”


  •  Kuka
    Tanja ”Kid-T” Kuurola, 30

    Asuu: Helsingissä.

    Opiskelee: Taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Aikaisemmin hän on suorittanut tanssitaiteen kandidaatintutkinnon Itä-Lontoon yliopistossa Englannissa.

    Mitalit: Breikkauksessa Kuurolalla on naisten SM-kulta vuodelta 2021 ja SM-hopea vuodelta 2022.

    Seuraa: @kookoocee

     

Kiihdytä mukaan Toyota-maailmaan

Tilaa Toyota Way -uutiskirje

Myös nämä voisivat kiinnostaa sinua