Suurpujottelukilpailun jälkeen Roosa Kukkumäki oli yhtä hymyä. Hän katseli italialaisen Sestrieren vuoristomaisemia palkintopallilta laskettuaan hopealle kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -maailmankisoissa maaliskuussa.
”Kisamatka oli huippuhyvä. Erityisesti mieleeni jäivät avajaiset sekä kisamaskotti. Oli hienoa, että sain kotiin viemiseksi pienen kisamaskotin. Lisäksi mieleeni jäi suurpujottelun hopeamitali ja palkintopallilla oleminen”, Kukkumäki kertoo.
Harjavallassa asuva Kukkumäki on harrastanut alppilajeja 11 vuotta. Tavallisesti Porin Ruosniemessä harjoittelevalle Kukkumäelle Torinon Special Olympics -maailmankisat tarjosivat samalla ensimmäisen kosketuksen lasketteluun Alppien vuoristossa.
”Olen käynyt ulkomailla Downien yleisurheilukisoissa, mutta en tätä ennen laskettelemassa. Aluksi piti laskea vaikea musta rinne, että pääsi kisapaikalle. Kisarinteet olivat sopivat.”
Kukkumäki osallistui myös pujotteluun, mutta kisapäivänä kova sumu teki laskemisesta vaikeaa ja Kukkumäki laski yhden portin ohitse. Se ei Kukkumäen tunnelmaa latistanut.
”Olin tyytyväinen laskuihini. Kivointa reissussa olivat kaverit, hyvä ruoka ja valmentajien kanssa oleminen”, Kukkumäki summaa.
Torinon maailmankisat olivat urheilijoille harvinaisen odotettu tapahtuma. Edellisen kerran Special Olympics -talvikisoissa urheiltiin vuonna 2017, sillä vuoden 2021 kisat peruuntuivat koronapandemian vuoksi. Olympiakisojen tapaan neljän vuoden välein pidettävät Special Olympics -maailmankisat ovat kehitysvammaisille urheilijoille uran kohokohtia.
”Odotus oli nyt harvinaisen pitkä. Urheilijoissa näkyi, että jännitys ja odotukset olivat huipussaan, mutta Suomen joukkue eli Sisujengi selvisi hienosti ja kokonaisuutena kisamatka oli upea kokemus”, Suomen joukkueenjohtaja Timo Pelkonen kertoo.
Urheilullisesti kisat olivat nappisuoritus. Sisujengin urheilijat toivat tuliaisina Italiasta Suomeen 18 mitalia.
”Paljon hienoja onnistumisia, mutta myös karvaita pettymyksiä. Se kuuluu urheiluun, ja se kuuluu myös kehitysvammaisten ihmisten urheiluun”, Pelkonen muistuttaa.
Suomi oli Torinossa mukana kahdeksasta kisalajista kuudessa. Vain tanssissa ja pikaluistelussa ei Suomesta saatu edustajia mukaan.
Yhteensä Suomen joukkueeseen kuului 34 urheilijaa. Heidän joukkoonsa kuuluivat uudessa lajissa eli Unified-salibandyssa kultaa napannut joukkue sekä someilmiöksi nousseet taitoluistelijaveljekset Ville ja Iiro Nuottajärvi.
”Urheilijat pääsivät näyttämään isoille areenoille omaa osaamistaan, olemaan huomion keskipisteenä ja saamaan ansaittua arvostusta, kun on pitkään harjoitellut ja tehnyt töitä sen eteen, että pääsee maailmankisoihin”, Pelkonen sanoo.
Italian kisamatka toi kehitysvammaisille urheilijoille mitalien ja kokemusten ohessa myös paljon ansaittua näkyvyyttä. Ensimmäistä kertaa Suomesta Special Olympics -kisoihin osallistui myös ministeri, kun nuoriso- ja urheiluministeri Sandra Bergqvist vieraili kisoissa.
”Tämä osoittaa, kuinka tärkeäksi asiaksi paraurheilu eri muodoissaan on noussut Suomessa. Näkyvyys ja huomiointi on tärkeää myös siksi, että näin mahdollisimman moni muukin voi innostua urheilusta erilaisista haasteista huolimatta ja kääntämään ne mahdollisuuksiksi”, Paralympiakomitean yhteistyökumppanuuksista vastaava Timo Mäkynen sanoo.
Näkyvyyttä kisoista tuli runsaasti. Sisujengin somekampanjoiden myötä tavoittavuus eri somekanavissa nousi ennätykselliseen 1,6 miljoonaan näyttökertaan. Lisäksi Paralympiakomitean #SamassaJengissä -kampanja sekä Ihmisoikeusliiton kampanja kehitysvammaisten oikeuksien puolesta saivat laajasti huomiota digitaalisissa julkaisukanavissa ja kauppakeskusten näytöillä.
”On todella hienoa nähdä, kuinka hienosti ja hyväntuulisesti sisujengiläiset ovat ottaneet somen haltuun. Paraurheilu tulee yhä useammalle ihmiselle tutuksi ja samalla somenäkyvyyden ansiosta myös paraurheilua tukevat yhteistyökumppanit nousevat esiin”, Mäkynen sanoo.
Toyota on toiminut vuodesta 2018 lähtien Special Olympics -liikkeen globaalina pääyhteistyökumppanina. Torinon Special Olympics -talvikisoissa esimerkiksi kisavieraiden matkat taittuivat Toyotan autojen kyydissä.
”Urheilukisoissa vastuullisuus korostuu jatkuvasti enemmän, ja Torinossa kaikki kuljetukset tehtiin joko julkisilla liikennevälineillä tai sähköautoilla. Toyota näkyi vahvasti paikan päällä ja Suomessa ihmiset tunnistavat, että Toyota tekee tärkeää työtä tukiessaan Special Olympics -toimintaa”, Mäkynen sanoo.
Seuraavat Special Olympics -talvikisat urheillaan Sveitsissä 2029. Sitä ennen kisaillaan kesälajeissa Chilessä syksyllä 2027. Kisojen välissä Toyotan tuki kotimaassa näkyy esimerkiksi urheilijoiden leirityksissä, autojen tarjoamisessa erilaisiin kuljetuksiin ja kaikkia liikkumaan kannustavien kokeilutapahtumien järjestämisessä.
”Edellisessä lajikokeilutapahtumassa opettelimme yhdessä beach volleyn sormilyönnin, joka alkaa olla seuraavaa tapahtumaa varten hallussa. Meillä on vahva yhteinen arvopohja Toyotan kanssa. Me uskomme, että liikkuvuus kuuluu kaikille ja haluamme myös yhdessä tehdä töitä tämän tärkeän tavoitteen eteen”, Mäkynen kertoo.
Yhteiskunnan kireä taloustilanne heijastuu myös paraurheiluun. Hallitus kaavailee ensi vuodelle noin 30 prosentin leikkauksia urheilujärjestöjen tukiin.
”Meille leikkaukset tarkoittavat sitä, että Toyotan kaltaiset monivuotiset luotettavat ja arvopohjaiset yhteistyökumppanit ovat entistäkin elintärkeämpiä, jota saamme toimintaamme järjestettyä”, Mäkynen sanoo.
