Polttomoottorikäyttöisissä autoissa akku antaa virtaa moottorille ja auton sähkölaitteille, ja sen jännite on yleisesti 12 volttia. Täyssähköautojen ja hybridien korkeajänniteakkujen jännite on satoja voltteja, joten niiden varomaton käsittely autosta purettuna on hengenvaarallista. Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali sanoo, että korkeajänniteakkujen kierrätykseen on valmius jo nyt, vaikka ne ovat harvinaisia kierrätettäviä.
”Sähköautojen ja hybridien korkeajänniteakut tulevat kierrätykseen yksinomaan kolariautoista. Suomessa ei ole kierrätetty vielä yhtään korkeajännitteistä ajovoima-akkua siitä syystä, että sen käyttöikä olisi tullut täyteen.”
Suomen Autokierrätys vastaa romuajoneuvojen lisäksi myös ajovoima-akkujen kierrätyksestä Suomessa. Käytännön kierrätystyön tekevät sen neljä sopimusoperaattoria, jotka hiovat kierrätysprosessiaan jatkuvasti. Korkeajänniteakkujen kierrättäminen on nimittäin aivan oma, uusi lukunsa kierrätysalalla.
Kenraali listaa, että aivan ensimmäiseksi korkeajänniteakku tehdään jännitteettömäksi, eli siihen varastoitu sähköenergia puretaan. Kun jännite on poistettu, kierrättäminen muuttuu raaka-aineiden käsittelyksi. Kenraali kuvailee, että työ vaatii taitoa ja lihaksia.
”Korkeajänniteakut on koteloitu mahdollisimman varmoiksi kestämään kolarit sekä kosteuden ja ne on tehty estämään ulkopuolisten pääsy akun sisälle. Silloin tarvitaan sorkkarautaa ja vastaavia työkaluja, että päästään käsittelemään akkujen arvokkaita mineraaleja.”
Norjassa sähköautoja on enemmän kuin missään muualla maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Siitä huolimatta korkeajänniteakkuja tulee kierrätykseen kohtuullisen vähän, noin tuhat korkeajänniteakkua vuodessa. Kenraali arvioi, että nyt liikenteessä olevien hybridien ja täyssähköautojen osuus kierrätystoiminnassa vastaa nykyisten polttomoottoriautojen osuutta vasta noin 20 vuoden kuluttua.
”Silloin meidän pitää kierrättää 50 000 korkeajänniteakulla varustettua autoa vuodessa, joten kierrätysprosessien tulee olla nykyistä tehokkaammat.”
Jo nyt käsityölle etsitään kuumeisesti korvaajaa. Jännitteettömille akuille on kehitetty esimerkiksi murskaamoita, jotka paloittelevat akut ennen tarkempaa käsittelyä. Osaltaan kierrätystä helpottaa myös akkukoteloinnin suunnittelun kehittyminen: Uusissa autoissa akkujen kierrätys on huomioitu aiempaa paremmin jo valmistusvaiheessa.
Kenraali huomauttaa, että raaka-aineet otetaan talteen ainoastaan käyttöikänsä päähän tulleista akuista. Kierrätysprosessien kehittelyn ohessa kierrätysalalla tutkitaan mihin kaikkeen sellaisia akkuja voitaisiin käyttää, jotka ovat edelleen toimivia, mutta niiden teho on hiipunut liikaa ajoneuvokäyttöön. Tällainen korkeajänniteakku voisi palvella esimerkiksi vapaa-ajan asunnoissa tai veneissä. Useita kierrätettyjä korkeajänniteakkuja yhdistämällä myös tuulivoiman varastoiminen on mahdollista.
”Tämä on todella kiinnostavaa kehitystä, jossa tasapainoillaan sen kanssa, meneekö akku uudelleenkäyttöön, vai tarvitaanko akun mineraalit uuden akun valmistukseen, jolloin vältytään neitseellisten mineraalien kaivamisesta maaperästä”, toteaa Kenraali.
