Autokorjaamolla törmätään usein samaan tilanteeseen kuin taloyhtiön jätepisteellä. Tiensä päähän tullut tavara pitäisi kierrättää, mutta siinä on selvästi useita eri materiaaleja. Menisikö jäte metalliin, muoviin vai suoraan sekajätteeseen?
Toyota Kaivokselan korjaamopäällikkö Olli Koivurannalla on selvä ohje.
”Kysy aina mekaanikoilta. He ovat todellisia kierrätyksen ammattilaisia”, Koivuranta kehottaa.
Vantaalla sijaitseva Kaivoksela on Suomen suurimpia Toyota-liikkeitä, ja myös korjaamo- ja huoltopuoli on vilkasta. Päivittäin halleissa käy jopa satakunta autoa, renkaiden vaihtosesonkeina jopa huomattavasti sitä enemmän.
”Kierrätyksen ja jätehuollon näkökulmasta autokorjaamo on vaativa paikka, sillä erilaisia jakeita ja vaarallisia aineita tulee paljon”, Koivuranta kertoo.
Kun autoa huolletaan, öljyt sekä jarru- että jäähdytysnesteet kerätään talteen omiin säiliöihinsä. Käytöstä poistuvat renkaat, varaosien pakkauspahvit, paperit ja esimerkiksi sähköelektroniikka- eli SER-jae kerätään omiin astioihinsa.
”Yhteistyökumppanimme käy keräämässä ne sovituin välein, ja tarvittaessa useamminkin.”
Kun kiertotalous hiipii yhteiskunnan tuotantomalliksi, on tavoitteena suljettu kierto: käytettävät materiaalit kerätään, käsitellään ja jalostetaan uusiokäyttöä varten. Siksi lajittelu on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ympäristöjohtamisen omaksuminen osaksi koko autokauppaa.
Kaivokselan tavoin moni Toyotan jälleenmyyjä on hankkinut itselleen ympäristösertifikaatin. Se on johtamisen työkalu, joka yhdistää kierrätyksen ja toiminnasta syntyvät ympäristöriskit osaksi taloudellista liikkeenjohtoa.
”Kierrätys itsessään on huolto- ja korjaamoalan ammattilaisen ammattitaitoa. Ympäristösertifikaattiohjelma sen sijaan muuttaa koko ajatteluamme ja tapaamme järjestää toimintojamme.”
Ympäristösertifikaatin myöntää riippumaton sertifiointiyritys. Se on voimassa kolme vuotta kerrallaan, jonka aikana yrityksen valtuuttamat auditoijat arvioivat suunnitelmien toteutumista vuosittain.
”Ajatus on, että autoliike oppii tunnistamaan arjessaan esimerkiksi korjaamolla ne riskit, jotka toteutuessaan aiheuttaisivat eniten vahinkoa ympäristölle”, AKL-Sertifiointi Oy:lle auditointeja tekevä konsultti Petri Teräväinen sanoo.
Autoliikkeessä käydessään hän arvioi, kuinka yrityksen ympäristötoiminta täyttää ympäristöjohtamisen ISO14001-standardin. Auditoidessaan Teräväinen havainnoi, kuinka yritys saavuttaa ympäristötoimintansa tavoitteet. Tärkeä kysymys on se, miten yritys kerää ja hyödyntää tästä syntyvää tietoa kehittääkseen toimintaansa yhä paremmaksi.
”Keskustelen sekä johdon että eri rooleissa olevien työntekijöiden kanssa varmistuakseni siitä, että asiat ja tavoitteet ymmärretään samalla tavalla läpi koko organisaation.”
Teräväinen on suorittanut erilaisiin kansainvälisiin ISO-standardeihin perustuvia johtamisjärjestelmien auditointeja 12 vuotta. Hän on huomannut, että autoalalla ympäristöön ja tuotannon vastuullisuuteen liittyvät kysymykset otetaan koko ajan yhä vakavammin huomioon.
”Eri merkeillä korostuvat samat asiat, kuten monipolviset tuotantoketjut, eli miten materiaaliketju ja valmistus ovat kestävällä pohjalla. Paikallisesti korostuvat energiatehokkuus ja auton elinkaari, eli miten huolto toimii siten, että auto kestää.”
Kaivokselassa laatu- ja ympäristövastaava Arja Vainikka seuraa tarkasti, miten liikkeen toiminnot kuluttavat lämpöä, vettä ja sähköä.
”Vertaamme niitä resursseina liikevaihtoon. Kulutusta on sitä enemmän, mitä vilkkaampaa meillä on. Kun liikevaihto ja resurssien kulutus eivät kasva samassa suhteessa, olemme oikealla tiellä”, Vainikka sanoo.
Samalla resursseja mietitään käytännön konkreettisten esimerkkien kautta. Hankintalistalla on esimerkiksi uusi autonpesukone, sillä vanha kone alkaa olla pesunsa pessyt.
”Seuraava koneemme on ehdottomasti sellainen, joka pääsee hyvään pesutulokseen ja kykenee myös kierrättämään pesuvettä”, Koivuranta suunnittelee.
Korjaamon ja huollon puolella ympäristöriskit liittyvät vaarallisten aineiden käsittelyyn, mutta myös arkipäiväisemmillä asioilla on suuressa kokonaisuudessa iso merkitys.
Tavallisesti mekaanikko kuluttaa kolmet työhanskat päivässä. Rasvaisilla rukkasilla työ ei suju.
”Onko pakko ostaa uusia hanskoja ja laittaa vanhat roskiin? Ei. Voimme hankkia ne öljyrättien tapaan pesupalveluna yhteistyökumppaniltamme ja kierrättää”, Koivuranta antaa esimerkin.
Ympäristösertifikaatin ohessa Toyota Kaivoksela on ensimmäisiä autoliikkeitä, jotka osallistuvat eri alojen yhteiseen 2050-sitoumukseen. Liikkeen panos kohti kestävämpää tulevaisuutta on pienipäästöiset, modernit hybridit.
Vaikka vanhatkin Toyotat rullaavat hyvin, juuri autokannan uusiminen on alan merkittävimpiä keinoja ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi.
”Kun asiakas on vuokrannut meiltä huollon sijaisauton, koetamme ujuttaa hänelle uuden hybridin käyttöön. Se on monelle ensikosketus hybrideihin, ja mikäs olisi sen parempi tapa tutustua kuin käyttää autoa omaan päivittäiseen asiointiinsa”, Koivuranta sanoo.
Moni ensi kertaa hybridin rattiin hyppäävä ihmettelee, miten auto osaa ilman kuljettajan apua valita sähkö- ja bensiinimoottorien käytön välillä. Parhaimmillaan ihastuminen on sen verran rajua, että asiakas haluaa jatkaa matkaansa vuokrahybridillä pysyvästi.
”Teemme yhteistyötä automyyntimme kanssa ja selvitämme aina, onko juuri se auto mahdollista myydä. Useimmiten se on”, Koivuranta hymyilee.
”Sitä mukaa, kun sähköautot yleistyvät, niin ympäristö- kuin turvallisuuskysymyksetkin korostuvat autoliikkeillä entisestään”, ympäristöauditointeja tekevä konsultti Petri Teräväinen sanoo.
Suomessa vanhimmat Toyotan suuria sähköakkuja sisältävät hybridit ovat viitisentoista vuotta vanhoja. Vioittuneita akkuja on koko tuona aikana takuuvaihdettu vain yksi.
On kuitenkin selvää, että sähkön yleistyessä ja sitä hyödyntävien autojen ikääntyessä, myös akkujen huolto- ja korjaustöiden määrä tulee kasvamaan.
”Olemme onneksi Toyotalla siinä asemassa, että meillä on ollut hybridejä pitkään, joten olemme päässeet ottamaan etunojaa myös akkuhuoltojen suunnittelussa”, Toyota Kaivokselan korjaamopäällikkö Olli Koivuranta sanoo.
Toyotan omat huoltokäytännöt yhdistettynä ympäristösertifikaatin työohjeisiin tekevät sähköautojen huoltamisesta turvallista. Tärkeä osa ympäristösertifikaattia on turvalliset työtavat. Esimerkiksi juuri akkujen tapauksessa huolehditaan siitä, että niin huollon mekaanikot kuin kumppaniverkoston hinausliikkeetkin tietävät, miten sähköenergiaa käyttävien autojen kanssa eri tilanteissa on toimittava.
”Jos litium-ioni-akku vaurioituu kolarissa, se voi syttyä palamaan vielä kolmenkin päivän kuluttua, eikä se sammu kuin älyttömän suurella määrällä vettä. Siksi niille on oltava korjaamolla erilliset säilytysalueet”, Koivuranta kertoo.
