Urheilu on antanut parikymppiselle kuusankoskelaiselle Aku Hyväriselle paljon. Lapsena koripallo oli iso juttu, mutta isoimman vaikutuksen on tehnyt yleisurheilu, joka on vienyt nuoren miehen myös ulkomaille.
”Suosikkilajini on 200 metrin juoksu, koska olen nopea ja kestävä,” arvioi Hyvärinen.
Aku kilpailee kotimaassa muun muassa parayleisurheilun SM-kilpailuissa kehitysvammaisten urheilijoiden T20-luokassa. Vuonna 2015, vain 15-vuotiaana, hän pääsi mukaan Suomen joukkueeseen – Sisujengiin – joka lähti Los Angelesiin kehitysvammaisten Special Olympics -maailmankisoihin.
”Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet itse kilpailut, koska siellä oli niin paljon kilpailijoita ja katsojia eri maista. Myös pitkä kisamatka toiselle puolelle maapalloa on jäänyt mieleen”, Aku kertoo.
Special Olympics -kisoissa, kuten isoissa urheilukisoissa yleensäkin, joukkue on oma tiivis yksikkönsä ja urheilijat valmistautuvat koitokseen omissa oloissaan valmentajien kanssa. Perheohjelman kautta Special Olympics -kisoihin matkustaa paikan päälle kannustamaan tuhansittain urheilijoiden vanhempia ja läheisiä ympäri maailman. Oman lapsen urheilusuoritukset suuressa kilpailutapahtumassa jättävät pysyvän muistijäljen. Harva vanhempi on uskaltanut unelmoidakaan mistään vastaavasta.
”Olihan se silmiä avaava, aika mykistäväkin reissu Los Angelesiin. Kaikkien kisatapahtumien lisäksi siellä oli presidentti Obaman puoliso Michelle Obama pitämässä puhetta avajaisissa”, muistelee Akun isä Riku Hyvärinen.
Aku Hyvärisen suosikkilaji on 200 metrin juoksu.
Aku Hyvärinen on pienestä pitäen ollut liikunnallinen ja urheilusta kiinnostunut, mutta kotiseudulta ei löytynyt paljoakaan erityisryhmien liikuntatoimintaa. Aku kävi pelaamassa jalkapalloa Lahdessa Kuusysin joukkueessa ja koripalloa hän harrastaa edelleen Kotkassa KTP:ssä. Molempiin paikkoihin on Kuusankoskelta noin 45 minuutin matka.
”Kymmenisen vuotta sitten törmättiin Oleniuksen Jarmoon, joka on pitkän linjan yleisurheiluvalmentaja ja valmentanut nimenomaan kehitysvammaisia urheilijoita. Yleisurheilu on osoittautunut Akulle tosi hyväksi lajiksi. Kenttä on lähellä, ja Aku on viihtynyt lajin parissa tosi hyvin”, Riku Hyvärinen kiittelee.
Jarmo Olenius on edelleen Hyvärisen mentori ja valmentaja.
”Näemme viikoittain ja hän vetää Akulle ainakin yhden harjoituksen. Lisäksi tehdään muita harjoituksia keskenämme. Aku on nykyään Kouvolan urheiluakatemian urheilija, tosin paraurheilijoita siellä on Akun lisäksi vain yksi ratakelaaja”, hän jatkaa.
Los Angelesin maailmankisojen lisäksi Aku Hyvärinen on käynyt kilpailemassa pienemmissä kansainvälisissä kisoissa Tanskassa ja Andorrassa.
Riku Hyvärinen kiittelee Jarmo Oleniuksen ohella myös muita kotimaisia Special Olympics -yleisurheiluvalmentajia ja yleensäkin kisoissa kiertävää yleisurheilijaporukkaa, jonka keskuudessa vallitsee hieno urheiluhenki.
”Akusta on hauskaa kilpailla urheilukaveriensa kanssa. Hänellä on tosi kova kilpailuvietti ja halu olla ensimmäisenä maalissa, mutta heidän porukallaan on hyvä ja rento meininki”, Riku Hyvärinen sanoo.
”Akulla on puheentuottamisen erityisvaikeus, joka on tuottanut joitain ongelmia, mutta näkisin, että urheiluporukoissa mukana olo on myös auttanut häntä puheentuoton puolella. Ei hänestä varmasti koskaan mitään runebergiä tule, mutta urheileminen on nähdäkseni auttanut häntä. Se on tuonut sellaista yleistä hyvää oloa.”
Los Angelesin maailmankisojen lisäksi Hyvärinen on käynyt kilpailemassa pienemmissä kansainvälisissä kisoissa Tanskassa ja Andorrassa. Seuraavaksi hän tähtää vuoden 2023 Special Olympics -maailmankisoihin Berliiniin.
Urheilu ei kuitenkaan ole Hyväriselle kaikki kaikessa, vaikka vapaa-ajastakin iso osa kuluu penkkiurheillen ja NHL-videopeliä pelaten.
”Tykkään olla mökillä saunomassa ja uimassa sekä syödä muikkuja ja lörtsyjä. Mökillä on myös kiva tehdä kaikenlaisia rakennushommia”, Aku Hyvärinen kertoo.
