Ajoneuvon kaukovalot, kansankielellä ”pitkät”, ovat keskeinen apuväline pimeällä ajettaessa. Ne parantavat kuljettajan mahdollisuuksia tehdä havaintoja aiemmin ja lisäävät oikein käytettyinä kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen harmitteleekin sitä, että osa suomalaisista ei hallitse kaukovalojen tehokasta käyttöä.
"Turhan usein tulee vastaan tilanteita, joissa vastaantuleva kuski räpsäyttää lyhyet päälle aivan liian aikaisin. Pitkällä suoralla saatetaan ajaa jopa kilometrejä lyhyillä valoilla, heikolla näkyvyydellä. Sitäkin tapahtuu, että hätiköiden etuajassa lyhyet valot kytkenyt kuski hermostuu, kun vastaantuleva ei vaihda yhtä nopeasti lähivaloille. Autojen lähestyessä aletaan vilkutella ärsyyntyneenä pitkiä, jotta vastaantuleva varmasti häikäistyy", Vesalainen puuskahtaa.
Hän muistuttaa, että pitkiä ajovaloja saa käyttää hämärällä tai pimeällä ajettaessa aina, kun tie- tai katualueella ei ole valaistusta. Muita tienkäyttäjiä ei kuitenkaan saa häikäistä.
Vesalainen kehottaa autoilijoita palauttamaan kesän jälkeen mieleen oman autonsa valojen toimintaperiaatteen. Mitkä valot palavat, kun päivällä käytettävä huomiovalotoiminto on päällä? Entä missä valokatkaisimen asennossa palavat ajo- sekä takavalot ja kaukovalojen käyttö onnistuu?
"Huomiovalot on tarkoitettu päiväajovaloiksi hyvissä olosuhteissa. Illan hämärtyessä tai huonolla säällä on kytkettävä päälle ajovalot ja takavalot. Kannattaakin huomioida, että monissa autoissa takavalot eivät pala lainkaan huomiovalojen ollessa kytkettynä."
Vesalainen suosittelee kaikille autoilijoille myös syksyistä valojen, valoumpioiden ja tuulilasin kunnon tarkastusta. Kuluneet ja samentuneet muoviumpiot päästävät huonosti valoa lävitseen ja heikentävät kuljettajan mahdollisuuksia tehdä havaintoja. Rikkinäinen tai likainen tuulilasi puolestaan vaikeuttaa havainnointia olennaisesti – erityisesti vastaantulevien autojen valojen häikäistessä.
"Autofiksaamot tekevät mattaantuneiden valoumpioiden kiillotuksia. Mikäli kiillotus ei auta, pitää umpiot vaihtaa. Tuulilasin osalta pienempiä kiveniskemiä voidaan korjata, mutta pahemmin naarmuuntunut tai rikkoutunut tuulilasi joutaa vaihtoon", Vesalainen sanoo.
Jos valojen teho vaikuttaa huonolta tai vastaantulijat räpsyttelevät usein ärtyneinä pitkiä, voi vikana olla väärin säädetty valojen korkeus tai valojen virheellinen suuntaus. Tällöin on ensin syytä tarkastaa, että autossa mahdollisesti oleva valojen korkeudensäätöasetus on säädetty kuormaan nähden oikealla tavalla. Monissa uudemmissa autoissa tämä säätö tapahtuu automaattisesti, mutta vanhemmissa autoissa korkeutta säädetään kojelaudan kytkimellä.
Mikäli valojen korkeudensäätö tapahtuu automaattisesti tai säätörulla on kuormitukseen nähden oikeassa asennossa, on syytä tarkastuttaa valojen suuntaus ja tehdä tarvittavat säädöt korjaamossa.
Autojen kohtaamistilanteissa pitkien valojen käyttöön on olemassa selkeä muistisääntö; vaihda lyhyille vasta, kun autojen valokeilat yhtyvät ja tiealue autojen välissä on kokonaan valaistu. Pitkät voi kytkeä takaisin päälle noin pari-kolme metriä ennen kohtaamista.
"Omaa häikäistymistä voi ehkäistä suuntaamalla katseensa kauas eteen ja mielellään hieman tien oikeaa reunaa kohden. Katseen oikea suuntaus auttaa myös havaitsemaan tien reunassa kulkevan kevyen liikenteen", Vesalainen opastaa.
Moottoritiellä ajettaessa pitkät valot voidaan suoralla ja vasemmalle kaartuvissa mutkissa useimmiten pitää päällä, vaikka olisikin vastaantulevaa liikennettä. Ajokaistojen välissä kulkevan viherkaistaleen ansiosta autojen välinen sivuetäisyys on niin suuri, että häikäistymisestä ei yleensä ole vaaraa.
"Jos moottoritien kaartaessa oikealle kohdataan vastaantulija, on syytä vaihtaa kaukovaloilta lähivaloille. Käytännössä tämä on ainoita tilanteita moottoritiellä, joissa vastaantulevaa voi pitkillä valoilla oikeasti häikäistä."
Pitkien valojen kanssa tulee olla tarkkana myös silloin, kun saavutetaan pimeällä maantiellä tai moottoritiellä edessä olevaa ajoneuvoa. Vesalainen ohjeistaa kytkemään lähivalot päälle, kun edessä olevan ajoneuvon ääriviivat alkavat selvästi hahmottua.
"Jos ollaan ohittamassa, on hyvä vilauttaa merkiksi pitkiä ennen ohitukseen lähtöä. Varsinaisesti pitkät voi kytkeä takaisin päälle siinä vaiheessa, kun oman auton puskuri on ohitettavan henkilöauton takapuskurin kohdalla. Jos ohitettavana on kuorma-auto, kannattaa pitkät kytkeä vasta siinä vaiheessa, kun oman auton etupuskuri on kuorma-auton hytin takaseinän kohdalla. Linja-autoa ohitettaessa vastaavana kiintopisteenä toimii sen etuakseli."
Ohitettavan auton kuljettajan tulee kytkeä lähivalot päälle, kun ohittavan auton perä on edennyt viereisellä kaistalla oman auton etupuskurin tietämille. Ohitettavan auton kuljettaja voi kytkeä pitkät valot takaisin, kun edessä kulkeva ajoneuvo on niin kaukana, etteivät sen ääriviivat ole enää kaukovaloilla selvästi nähtävissä.
"Jos takana ajavan valot häikäisevät, voi taustapeilin kautta tulevaa valojen häikäisyä vähentää kääntämällä peiliä hämäräasentoon peilin alla olevasta klivusta. Monissa uudemmissa autoissa tämä tosin tapahtuu jo automaattisesti", Vesalainen sanoo.
Osa uudemmista autoista on varustettu kaukovaloautomatiikalla (Toyotalla AHB-toiminto) tai matriisivaloilla (Toyotalla AHS-toiminto). Ensiksi mainittu järjestelmä hoitaa itsenäisesti lähi- ja kaukovalojen vaihtamisen. Kehittyneempi matriisivaloteknologia puolestaan säätää valokuviota tilanteeseen sopivaksi, jolloin valaistus on aina paras mahdollinen – kuitenkin niin, ettei se häikäise vastaantulevaa tai edessä olevaa liikennettä.
Vesalainen muistuttaa, että ajovaloteknologiat ovat kuskille hyviä apulaisia. Niiden oikeaan toimintaan ei tule kuitenkaan sokeasti luottaa.
"Oman kokemukseni mukaan monien automerkkien kohdalla kaukovaloautomatiikka ei aina toimi optimaalisesti vaan vaihtelee välillä valoja perusteettomasti ja jopa häiritsevästi. Kehittyneemmät matriisivalot sen sijaan toimivat jo huomattavasti paremmin ja helpottavat olennaisesti ajamista", Vesalainen toteaa.
