Totta vai tarua? Sattuuko miehille enemmän autovahinkoja kuin naisille?

Ajoneuvovakuutusten hinnoitteluanalyytikko Jari Lammela on analysoinut autoilijoiden vahinkoriskejä Ifissä vuodesta 2005 lähtien. Mitä kaikkea kiinnostavaa autovahinkotilastoista on nähtävissä?

”Tällä hetkellä tilastoissa näkyvin trendi on inflaatio, joka suorastaan laukkaa. Erityisesti autojen korjauskustannukset ovat voimakkaassa nousussa. Trendi oli nähtävissä jo viime vuonna, mutta tänä vuonna korjauskustannusten uskotaan nousevan entisestään. Eniten hintoihin vaikuttavat kallistuneet varaosat sekä työvoimakustannukset”, Lammela toteaa.

Korona leikkasi liikenteen määrän

Lammelan mukaan koronavuodet ovat olleet ajoneuvovakuuttamisessa merkittävä vedenjakaja.

”Ajomäärät ovat olleet aikaisempaan verrattuna selvästi alhaisempia, varsinkin keväällä 2020, kun lähes koko Suomi suljettiin. Vaikka olemme palanneet niin sanottuun uuteen normaaliin, ei liikenteen määrä ole kuitenkaan palannut takaisin siihen määrään, jota se oli ennen vuotta 2020.”

Suurimpana syynä tähän on Lammelan mukaan laajentunut mahdollisuus tehdä etätyötä.

Törmäysvahinkojen näkökulmasta koronavuodet ovat olleet suopeita, sillä vahinkojen määrä on laskenut selvästi vähentyneen liikenteen myötä.

”Vaikka vahinkojen määrä on vuoden 2020 jälkeen kasvanut, vahinkoja tapahtuu edelleen vähemmän kuin ennen koronan alkua. Korona katkaisi myös vuodesta 2012 alkaneen eläinkolareiden voimakkaan kasvun”, Lammela toteaa.

Kenelle sattuu ajoneuvovahinkoja?

Onko oikeasti totta, että miehille sattuu enemmän ajoneuvovahinkoja kuin naisille?

Lammela kertoo nauraen, että sukupuolijaottelua hyödynnettiin vakuutusten hinnoittelussa aina vuoteen 2012 asti, mutta sittemmin jaottelusta on EU:n toimesta luovuttu kokonaan.

”Nykyisin vahinkotilastoista ei siis voida suoraan tehdä sellaista tulkintaa, että miehet törmäilisivät naisia enemmän liikenteessä. Sen sijaan vahinkotilastoista käy ilmi, että kun kyseessä on nuori vakuutuksenottaja, vahinkoja tapahtuu enemmän nuorille miehille kuin naisille. Syynä tähän voi olla se, että nuoret miehet ottavat enemmän riskejä ajaessaan ja toisaalta heillä voi olla enemmän ajokilometrejä kuin naisilla.”

Tilastot voivat johtaa joskus myös harhaan. Tästä Lammela kertoo esimerkin, joka liittyy myös naisautoilijoihin. Kun vakuutuksen ottajana on keski-ikäinen nainen, näyttää hänelle tilastojen mukaan tapahtuvan vahinkoja enemmän kuin samanikäiselle miehelle.

”Tilastot eivät kuitenkaan aina suoraan kerro sitä, kuka ratin takana on oikeasti ollut. Usein perheen niin sanottu kakkosauto on äidin nimissä ja perheen kakkosauto on aika usein myös nuorison käytössä. Silloin kaikki vahingot tilastoituvat äidin nimiin”, Lammela kertoo.

Etelä-Suomi ja ruuhka-aika = eniten vahinkoja

Lammelan vahinkotilastot kertovat kuitenkin sen, missä ja milloin liikkumista kannattaa välttää, jos haluaa pienentää autovahinkoriskiään.

”Asukastiheys ja liikenteen määrä selittävät hyvin pitkälle vahinkoriskiä. Helsingissä löytää itselleen paljon helpommin kolarikumppanin kuin Utsjoella. Ja on sanomattakin selvää, että ruuhka-aikana on paljon todennäköisempää saada vahinko aikaan kuin esimerkiksi päiväaikaan, jolloin liikennettä on kaikkialla vähemmän.”

Kuinka paljon ajotapa vaikuttaa vahingon syntymiseen?

Toyota-kuljettajat ovat Lammelan tilastojen mukaan nätisti ajavaa kansaa, eivätkä Toyota-kuskit pomppaa vahinkotilastoista esiin ainakaan negatiivisessa mielessä. Lammelan toiveissa olisi saada lisää tietoa myös Toyota-kuljettajien ajokäyttäytymisestä, millaisia ajotapoja ja -ratkaisuja kuljettaja on tehnyt ajon aikana.

”Kuinka paljon ajotapa on vaikuttanut vahingon syntymiseen tai sen syntymättä jäämiseen? Se olisi merkittävää ja mielenkiintoista tietoa. Monet automerkit, kuten myös Toyota, keräävät paljon dataa autolla ajamisesta, mutta näitä tietoja ei ole vakuutusyhtiöillä käytettävissä”, Lammela pohtii.

Yhtä asiaa ei tarvitse ennustaa

Ennustajaksi Lammela ei halua ryhtyä, mutta uskoo, että autovahinkojen määrä pysynee samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.

”Mitään sellaista ei tällä hetkellä ole nähtävissä, mikä voisi nostaa vahinkojen määrää. Etätyötrendi jatkuu varmasti myös vuonna 2023, ja polttoaineen suhteen uskoisin, että hinnat pysyvät suurin piirtein samassa kuin nyt. Mutta kuten parina viime vuonna on nähty, koko maailma voi myös hetkessä muuttua”, Lammela miettii.

Yksi asia on kuitenkin varma. Lammela aikoo tilastoida jatkossakin omien urheilusuoritustensa lisäksi kaikki juomansa uudet, ennen maistamattomat, oluet. Ja tarkat tilastotiedot löytyvät excelistä.

”Nuorempana tilastoin kaikki levyt, kasetit ja sarjakuvalehdet, myöhemmin päädyin tilastoimaan oluita. Olen ollut kiinnostunut tilastoista jo paljon ennen kuin tajusin, että tästähän voisi tulla myös ammatti”, Lammela naurahtaa.

Tutustu tarkemmin Toyota Vakuutukseen

Saat Toyota Vakuutuksen lähimmältä Toyota-jälleenmyyjältä tai puhelimitse numerosta 010 19 19 70.

Yleisimmät henkilöautovahingot

Eri vahinkotyyppien todennäköisyydet prosentteina vuodessa

• Lasi 12 %

• Hinaus 7.5 %

• Törmäys 5.6 %

• Pysäköinti 1.8 %

• Eläin 7 %

• Ilkivalta 5 %

• Varastaminen 2 %

• Luonnonilmiö 1 %

• Palo 1 %

Analyytikko Jari Lammela

• Ifin ajoneuvovakuutusten hinnoitteluanalyytikko

• Tietää, missä, milloin ja kenelle sattuu ajoneuvovahinkoja.

• Tutkinut vahinkotilastoja Ifissä vuodesta 2005 alkaen, koulutukseltaan tilastotieteilijä. Työskennellyt myös Kelalla nuorempana tutkijana.

• Jarin oma ajotapa on taloudellinen ja ennakoiva. Hän ei turhaan kaasuttele, vaan ajaa mahdollisimman tasaisella vauhdilla. Ei myöskään pidä puskurissa roikkumisesta, vaan jättää aina reilun turvavälin edellä ajavaan autoon