Mietin auton vaihtoa ja hybridin valintaa luontoa ajatellen. Koska Toyotaa myyvä Tammisaaren Autokeskus on palvellut minua aina hyvin, ostin Aurisinkin sieltä. Heidän kanssaan on ollut aina mukava tehdä autokauppaa, ja auton ostaminen on ollut toimivaa ja vaivatonta.
Oikein mukavasti. Hybridi sopii minulle, koska se ei ole kovin ärhäkkä. Ohituksissa voisi olla vähän enemmän voimaa, mutta hyvin olen pärjännyt. Koeajoin uuden Corolla Hatchbackin syksyllä, ja se oli pikkuisen omaa autoani pirteämpi. Saattaa olla, että minusta tulee ensi keväänä Corollan omistaja.
Tärkeintä on, että autossa on turvallista ja varmaa tekniikkaa, joka ei jätä tielle. Eikä Toyota ole tielle ikinä jättänytkään. Vuosi sitten ajoin peurakolarin, mutta silloinkaan matka ei katkennut. Peuralle kävi huonosti, mutta minulla oli tuuria, sillä eläin ei tullut ruudusta sisään. Varmatoimisuuden lisäksi autossa on tärkeää pieni kulutus. Aurisilla pääsen alle neljään litraan sadalla kilometrillä.
Olen vaihtanut autoa noin viiden vuoden välein. Meillä on vaimoni Mariannen kanssa ollut neljä Toyotaa. Vaimon auto on tällä hetkellä Toyota Yaris, ja hän on ajanut sillä jopa loma-asunnollemme Espanjaan. Pieni auto on kestänyt pitkät matkat hyvin.
Ajan pääasiassa työmatkoja ja mökkireissuja. Kesällä, toukokuusta kesäkuuhun, kilometrejä tulee noin 20 000. Talvikuukausina tulee taas todella vähän, ja kilometrit jäävät alle 5 000:n. Talven pimeinä aikoina ja huonoilla keleillä käytän mieluummin junaa tai muita julkisia liikennevälineitä.
Toyota on ollut perheessämme aina jollain tavalla mukana. Isä hankki 60-luvulla Toyota Crown -farmarin ja siihen liittyy paljon kivoja lapsuusmuistoja. Teimme Crownilla muun muassa lomamatkan Turkkiin. Oli iso ja jännittävä juttu lähteä ajamaan monen maan läpi Turkkiin asti. Crown sopi hyvin tuollaiselle reissulle, kun sen takaosassa pystyi nukkumaan.
Ehkä mieleenpainuvin automuisto on lapsuudestani, kun serkullani oli 60-luvun lopulla keltainen avo-Jaguar. Ajelimme Hangossa merellisissä maisemissa kauniina kesäpäivänä ja nautiskelimme kesäloman vapaudesta. Itse en ole koskaan harkinnut avoautoa, mutta tuo ajelu jäi hyvin 5-vuotiaan pojan mieleen.
Kaj Kunnas, 56,
urheilutoimittaja ja juontaja