Ja vaikkei tietäisikään, hän puhuu silti aika vakuuttavasti.
”Melkein aihe kuin aihe, niin kyllä siitä tunnin puhuu”, Karvinen nauraa.
Mukana on Karviselle tuttua itseironiaa. On lauseessa silti hänen työnsä kannalta pientä totuuden siementäkin.
”Tämä työ on ihmisten kanssa toimimista. Jos heille ei tykkäisi puhua, työtä olisi vaikea tehdä.”
Vuodesta 2018 Karvinen on työskennellyt Toyota Auto Finlandin tiedotuspäällikkönä. Titteli on hiukan vanhakantainen, Karvinen myöntää. Milleniumin jälkeisessä yhteiskunnassa käsillä tehtävä työ on vähentynyt, mutta brändipuheen määrä kasvanut. Samalla sana tiedottaminen on korvattu sofistikoidummalla viestinnällä.
”Sanassa tiedottaminen on jotakin huvittavaa, mutta samalla jotakin hyvällä tavalla vanhanaikaista tekemistä. Sellaista suoruutta ja konstailematonta sisältöön ja laatuun luottamista, joka Toyotan tekemisessä on aina ollut läsnä.”
Yritysviestijänä Karvisella on harvinaisen vahva substanssiosaaminen. Hän luki autosähköinsinööriksi, jonka jälkeen paikka aukesi Toyotan omalta ammattioppilaitokselta kouluttajana vuonna 2006. Sen jälkeen Karvinen työskenteli Toyotalla eri mallien tuotepäällikkönä. On vaikea keksiä tekniikkaan tai automarkkinaan liittyvää kysymystä, johon Toyotan kävelevä Wikipedia ei osaisi vastata.
”Nykyistä työtäni helpottaa, kun tuntee tuotteet ja vähän palvelutuotteitakin, kuten rahoituksen ja siihen liittyvän vakuutuksen. Palvelutuotteiden merkitys kasvaa autokaupassa koko ajan, ja yksi keskeisistä viesteistäni onkin se, että enää autoa ei aina ole järkevintä ostaa omaksi.”
Karvinen sanoo olevansa aika tyypillinen suomalainen mies. Liikenteessä se tarkoittaa yhtä asiaa.
”Kuten yli 90 prosenttia suomalaisista miehistä, olen huomattavasti keskimääräistä parempi kuljettaja. Ainakin omasta mielestäni”, Karvinen tuumii todennäköisesti leikillään.
Kuten työhönkin, Karvisella on myös vahva tuntuma tiehen. Hän ajaa vuosittain noin 50 000 kilometriä ympäri Suomea. Tutuksi Karvisen some-postauksista on tullut etenkin nelostie, jota pitkin hän ajaa tasaisin välein Helsingistä Kemijärvellä asuvan perheensä luokse. Samalla ajaminen tuo ymmärrystä ja myös perspektiiviä työhön.
”Siinä tulee kunnolla testattua oman firman tuotteita. Suomi on iso maa maantieteellisesti, ja erilaisilla ihmisillä on tosi erilaisia käyttötarpeita autolle. Kemijärvellä auto on pakko olla, kun taas täällä etelässä pärjäisin hyvin ilman autoakin.”
Toyota on koko Suomen auto, ja siksi Toyotalla on tunnettava koko maa.
Karvinen on aina ollut automies, mutta hän ei ole kuitenkaan koskaan ollut oikea automies.
”Lähtökohta on se, että autolla pääsee paikasta toiseen”, hän tiivistää autofilosofiansa perusteet.
Karvisen autoilua kuvaa hyvin aika, jolloin nykyinen perheenisä vielä lähinnä etsiskeli tulevaa romanssia. Toyotan valikoimasta olisi löytynyt esimerkiksi menevän näköistä GT86-mallia, mutta se ei Karviseen iskenyt.
”Yhdellä autolla pitää pystyä hoitamaan kaikenlaiset ajot. Siksi olinkin varmasti Suomen ainoa sinkkumies, joka valitsi yhdessä vaiheessa menopelikseen kahdeksanpaikkaisen Proace Verson”, Karvinen tarinoi.
Vuosien varrella Corollat, Versot ja Avensikset ovat muuttuneet ensin RAV4:ksi ja mahtuu joukkoon pari Lexus NX -yksilöäkin. Kaasujalkakin on keventynyt, sillä tienvarsien automaatit ovat takavuosina ottaneet passikuvia jo tarpeeksi.
Toyotalle riittää, kun Rovanperä ajaa kovaa. Tiedotuspäällikkö ehtii perille rauhassakin.
”Arvostan autossa hyviä matkaominaisuuksia. Tehoa pitää olla riittävästi mutta hiljaisesti ja penkkien on totta kai oltava mukavat. Tämän päivän Toyotassa ajoavustimet ovat huippuluokkaa ja tekevät oikein käytettynä ajosta turvallista ja mukavaa.”
Pekka Karvinen, 42
