Lämpötilat ovat kuluvan talven aikana sahanneet ahkerasti pikkupakkasen ja plussakelin välimaastossa. Erityisestä eteläisessä Suomessa lunta on tullut useampaan otteeseen reilusti, mutta lauhempina jaksoina lumipeite on sulanut. Sateita on ropsinut välillä myös vetenä.
Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntijoiden Katri Eskolan ja Ossi Saarisen mukaan lumen vuorottainen sulaminen ja jäätyminen on aiheuttanut – ja aiheuttaa edelleen – pahoja päällystevaurioita.
”Runsaat vesisateet vaurioittavat herkästi pakkasten jäljiltä hauraita asfalttipäällysteitä, jos vesi pääsee päällysteen alle esimerkiksi verkkomaisen halkeaman kautta. Kun reikiintyminen pääsee alkuun, vaurioitunut kohta voi kasvaa nopeastikin”, Eskola sanoo.
Pahiten oikukkaasta talvesta ovat kärsineet Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen päätiet. Pohjoisemmassa Suomessa ongelmat ovat toistaiseksi olleet paljon vähäisempiä, sillä sään ja keliolosuhteiden muutokset ovat olleet huomattavasti eteläistä Suomea vähäisempiä. Kevään mittaan pohjoisimman Lapin kelirikkotilanteesta voi kuitenkin kehkeytyä tavanomaista kevättä pahempi.
Kevään sää vaikuttaa suuresti siihen, millainen kelirikko eri puolilla Suomea tulee. Etelä-Suomessa koetut päällystevauriot voivat yleistyä kevään edetessä muuallakin.
”Tienpitäjänä toivomme aurinkoisia ja tuulisia kevätkelejä, jotta lumet sulaisivat ja tierakenteet kuivuisivat mahdollisimman nopeasti. Maanteillä sulamisvesistä aiheutuvia päällystevaurioita pyritään estämään kaatamalla tien reunustojen lumivallit, jotta sulamisvedet ohjautuvat teiden vierustojen ojiin”, Eskola sanoo.
Väyläviraston asiantuntijat muistuttavat, että autoilijat voivat omalla ajokäyttäytymisellään vähentää päällysteiden kulumista.
”Talvinopeusrajoituksilla parannetaan ensisijaisesti liikenneturvallisuutta, mutta niillä pyritään myös hidastamaan nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulumista. Siksi nopeusrajoitusten noudattaminen on nastarenkailla ajettaessa tärkeää silloinkin, kun kelien puolesta tien pinta houkuttelisi jo nostamaan nopeutta. Päällysteen tasaisempaa kulumista voi edesauttaa ajamalla ajouran ulkopuolella, silloin kun se liikenneturvallisuuden kannalta on mahdollista”, Eskola toteaa.
Kelirikkomurskeella tehtäviä korjauksia on jo voitu tehdä sorapintaisilla teillä. Asfalttipintaisten teiden paikkakorjaukset eivät kuitenkaan välttämättä onnistu hyvin, ennen kuin lämpötila on riittävä ja pinta kuiva.
”Päällystetyllä tieverkolla liikennettä vaarantavia ja haittaavia vaurioita pyritään korjaamaan niin nopeasti kuin mahdollista. Asfalttimassalla tehtävät pysyvämmät korjaukset voidaan tehdä yleensä vasta silloin, kun lämpötila on plussan puolella ja tien pinta on kuiva”, Saarinen sanoo.
Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on ennustanut, että kuluvasta vuodesta tulee tienpidon näkökulmasta erittäin haastava. Perusväylänpitoon on käytettävissä noin 150 miljoonaa euroa aiempia vuosia vähemmän rahaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että maanrakennusalan kustannustaso on noussut parissa vuodessa 25 prosenttia. Teiden hoidossa ja kunnossapidossa joudutaan tekemään tänä vuonna kipeitäkin priorisointeja.
”Perusväylänpidon rahoituksella turvataan maantieverkon päivittäinen kunnossapito eli akuuteista vaurioista varoittaminen ja niiden korjaaminen. Niukalla rahoituksella pyritään säilyttämään nykyinen palvelutaso kaikkein vilkasliikenteisimmällä päällystetyllä tieverkolla. Muilla maanteillä tarvittavia, pitkävaikutteisempia ja kestävämpiä korjauksia joudutaan siirtämään tulevaisuuteen”, Saarinen kertoo.
Väylävirasto pyrkii varoittamaan autoilijoita päällystevaurioista liikennemerkein. Joillain tieosuuksilla saatetaan myös joutua väliaikaisesti laskemaan nopeusrajoituksia tai jopa sulkemaan huonoon kuntoon päässeitä ajokaistoja, kunnes päällystevauriot on saatu korjattua.
Saarinen ja Eskola painottavat, että autoilijoilta vaaditaan nyt erityistä varovaisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä malttia säädellä tilannenopeuttaan vaihtelevien ajo-olosuhteiden mukaisesti. Haurastuneeseen päällysteeseen reiät ja kuopat voivat syntyä otollisissa olosuhteissa hyvinkin nopeasti. Tavanomaista pidempi turvaväli auttaa havaitsemaan tienpinnan vauriot ajoissa. Vesilätäköihin ajoa on syytä välttää, sillä ne saattavat kätkeä alleen pahoja monttuja.
Jos tiessä havaitsee liikenneturvallisuutta pahasti heikentävän vaurion, kannattaa siitä ilmoittaa puhelimitse Tienkäyttäjän linjalle (puh. 0200 2100), joka on avoinna ympäri vuorikauden. Myös itselleen sattuneesta vahingosta on hyvä ilmoittaa viipymättä samaan numeroon.
”Tienkäyttäjän linjan kautta tieto vahinkopaikasta välittyy tien kunnossapitäjälle ja tarvittaviin korjaus- ja varoittamistoimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Kaikki muut valtion väyliä koskevat palautteet tehdään Liikenteen asiakaspalvelun kautta. Palauteväylän kartasta näkee myös sen, onko kyseinen ongelma jo ilmoitettu ja otettu käsittelyyn”, Saarinen sanoo.
Autoilija voi hakea ELY-keskukselta korvausta, jos hän kokee liikennevahingon aiheutuneen tien puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Ohjeet vahingonkorvauksen hakemiseen löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta.
”On tärkeää merkitä muistiin tarkka vahinkoaika ja -paikka sekä vahingon aiheuttaja. Vahinkopaikasta, vahingon aiheuttajasta ja syntyneistä vahingoista on hyvä ottaa valokuvat”, Saarinen opastaa.
Autoilija voi hakea ELY-keskukselta korvausta, jos hän kokee liikennevahingon aiheutuneen tien puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Ohjeet vahingonkorvauksen hakemiseen löytyvät ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Tienkäyttäjä voi saada korvausta vahingosta vain silloin, kun tien kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain tavanomaiseen tien kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty tekemättä. Pelkkä tien huono kunto ei näin ollen vielä oikeuta korvauksen saamiseen.
