Liikenneturvan suunnittelijan Laura Väinölän mukaan lasten liikennekasvatus rakentuu ohjaamisesta ja kannustuksesta, käytännön harjoittelusta ja hyvän esimerkin antamisesta. Kun nämä kaikki osa-alueet painottuvat oikealla tavalla, lapsi oppii toimimaan liikenteessä vastuullisesti ja turvallisesti.
"Keskeistä on säännöllinen ja johdonmukaisesti toteutettu harjoittelu oikeissa liikennetilanteissa ja erilaisissa liikenneympäristössä. On tärkeää, että lapsille perustellaan, miksi on tärkeä toimia tietyllä tavalla. Oppiminen tehostuu, kun lasta innostetaan pohtimaan kohtaamiaan liikennetilanteita jälkikäteen", Väinölä summaa.
Väinölä muistuttaa, että hyvät neuvot ja ohjeet eivät yksistään riitä. Aikuisten on myös tärkeä näyttää esimerkkiä omalla käyttäytymisellään. Kun liikutaan pimeällä, myös aikuisen on syytä kiinnittää heijastin hihaansa. Kun lähdetään pyöräreissulle, pitää aikuisenkin laittaa kypärä, ja autossa turvavöitä käyttää koko perhe.
"Lapsi oppii aikuisen antamasta mallista ja vanhempien asenteet periytyvät helposti lapselle. Sillä on siis iso merkitys, miten aikuisena toimit liikenteessä ja miten suhtaudut riskeihin. Lapset ja nuoret tarkkailevat vanhempien toimintaa ja tekevät havaintojensa pohjalta päätelmiä siitä, mikä on oikeasti tärkeää ja mikä ei."
Väinölä nostaa esiin vuonna 2009 valmistuneen kanadalaistutkimuksen. Siinä osoitettiin, että vanhempien piittaamaton asenne liikenneturvallisuutta kohtaan ja liikennesääntöjä rikkova ajotapa periytyivät perheen lapsille. Tutkimuksessa myös osoitettiin, että vanhempien ja heidän teini-ikäisten lastensa onnettomuusriskit olivat yhteydessä toisiinsa.
Liikenneturvan kyselyn perusteella suomalaiset vanhemmat tuntuvat ymmärtävän oman vastuunsa lasten roolimalleina hienosti.
"Liikenneturva teki viime vuonna laajan verkkokyselyn, johon vastasi yli 2000 alle kouluikäisen lapsen vanhempaa. Vastaajista yli 95 prosenttia kertoi ymmärtävänsä, että heidän esimerkillään on keskeinen merkitys lasten liikennetaitojen kehittymiselle", Väinölä sanoo.
Liikennekasvatus on tärkeä sopeuttaa aina lapsen yksilölliseen kehitystasoon. Pienillekin lapsille voi opettaa esimerkiksi liikenteen ja leikkipaikan eroja, suojatien turvallista ylittämistä, ja heijastimen käyttöä. Pienille lapsille liikennemerkkien ja -sääntöjen ymmärtäminen on kuitenkin vielä vaikeaa. Tarkkaavaisuuskin helposti herpaantuu, kun jokin mielenkiintoinen asia kaappaa huomion.
"Esikoululaiset alkavat jo ymmärtää paremmin yksinkertaisia liikennesääntöjä. Heillekin liikenteeseen keskittyminen ja ajoneuvojen nopeuksien havainnointi on kuitenkin vielä vaikeaa. Eskari-ikäiset eivät liioin vielä ymmärrä, että autoilijat eivät välttämättä näe häntä lumikinoksen tai puska-aidan takaa. Alle kouluikäiselle vastuuta itsenäisestä liikkumisesta ei voikaan vielä antaa."
Useimmat lapset alkavat kulkea itsenäisesti liikenteessä peruskoulun aloittaessaan. Väinölä opastaa vanhempia suunnittelemaan turvallisen koulureitin yhdessä lapsen kanssa ja kulkemaan sen yhdessä useita kertoja. Toimintaohjeet on hyvä pitää selkeinä ja yksinkertaisina, jotta lapsi muistaa ne tosipaikan tullen.
"Reitiksi kannattaa valita turvallisin vaihtoehto, vaikka se ei olisikaan lyhin. Mitä vähemmän katujen ylityksiä ja risteyksiä, sen parempi. Koulumatkalle kannattaa sopia selkeät säännöt, joita noudatetaan yksin ja kaverin kanssa liikuttaessa. Esimerkiksi puhelinta ei saisi kävellessä käyttää. Se vie helposti huomion liikenteen seuraamiselta", Väinölä muistuttaa.
Jos liikennekasvatustyön käynnistäminen tuntuu haastavalta, ei hätää. Liikenneturva on kehittänyt vanhempien tueksi Lapsi oppii mallista -vinkkisivuston. Lyhyet animaatiot ja tehtävät auttavat liikennekasvatuksen aloittamista kotona.
Vanhempien rooli liikennekasvattajina korostuu lasten ollessa pieniä. Aikuisen ohjeet ja neuvot ovat kuitenkin tarpeen vielä silloinkin, kun lapset ovat ennättäneet teini-ikään.
"Teini-ikäisillä alkaa olla jo hyvät edellytykset turvalliseen liikkumiseen. Tässä iässä ryhmäpaine ja joukkoon kuulumisen tarve voivat kuitenkin saada nuoren toimimaan vastoin omia periaatteitaan liikenteessä. Lisäksi nuoret voivat virheellisesti luulla, että koko kaveriporukka suhtautuu esimerkiksi ylinopeuksiin tai ilman turvavyötä ajamiseen hyväksyvästi. Asiasta ei uskalleta puhua, koska saatetaan pelätä leimautumista nössöksi. Syntyy niin sanottu joukkoharha."
Vanhempien on tärkeä nostaa turvallisen liikennekäyttäytymisen teemoja puheeksi nuorten kanssa ja kannustaa heitä tekemään oikeita valintoja liikenteessä. Nuorten kanssa voi puhua avoimesti myös ryhmäpaineen ja joukkoharhan vaikutuksista.
"Nuorten kanssa keskustellessa on hyvä nostaa esiin mahdollisia liikenteessä eteen tulevia ongelmatilanteita, ja pohtia miten niissä kannattaisi toimia. Mitä esimerkiksi kannattaa tehdä, jos kaveri ajaa ylinopeutta tai aikoo hypätä rattiin päihtyneenä", Väinölä sanoo.
Mitä pienen lapsen vanhemman tulisi tietää liikenneturvallisuudesta? Tutustu Liikenneturvan kehittämään vanhempien verkkokurssiin. Kurssi on suunnattu lastaan odottaville sekä alle kouluikäisten lasten vanhemmille. Kurssiaineiston läpikäyntiin menee noin tunti.
