Toyotalla ja parilla muullakin autonvalmistajalla on mallistossaan vetykäyttöinen auto, jonka yleistymisen suurimpana esteenä on se, ettei sen polttoainetta ole saatavilla. Käytännössä siis tankkausasemia ei ole – ainakaan niin tiheässä kuin perinteisten polttoaineiden. Vetyauton tarvitsemaa polttoainetta ei tule saataville, koska kysyntä on niin pientä autojen määrän ollessa vähäinen.
Olisi helppoa unohtaa koko asia ja jatkaa kuten aina ennenkin. Energian käytön suhteen se tarkoittaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatkossakin mutta toki ilahduttavasti myös uusiutuvan energian entistä parempaa hyödyntämistä.
Euroopan tasolla toimii jo suhteellisen suurella mittakaavalla Hydrogen Council, vapaasti käännettynä ”vetyvaltuusto” tai vaikkapa ”vetyraati”. Järjestö on perustettu vuonna 2017 ja siihen kuuluu ohjaavina jäseninä muun muassa Airbus Group, Michelin, Shell, BP ja autoalalta Toyotan lisäksi muun muassa Daimler, Hyundai, Honda sekä BMW. Lisäksi järjestöön kuuluu lukuisa joukko tukijäseniä komponenttivalmistajien joukosta sekä liuta investointijäseniä.
Yhteenliittymän julkilausuma tavoite on edistää investointeja vedyn käytön kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi sekä rohkaista kaikkia avainasemassa olevia tahoja pitämään vedyn mukana kaikessa energiaa käsittelevässä päätöksenteossa yhtenä erittäin hyvänä vaihtoehtona.
Hydrogen Council julkaisi alkuvuodesta mielenkiintoisen raportin vedyn hintakehityksestä. Esimerkiksi tie- ja raideliikennekäytössä vety on jo nyt kustannustehokas vaihtoehto perinteisten polttoaineiden rinnalle, mutta raportin mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana hinta tulee jopa puolittumaan. Arvio perustuu uusiutuvalla energialla tuotetun niin sanotun vihreän vedyn tuotantokustannusten jatkuvaan alenemiseen, alati laajenevan vedyn käytön alentamiin logistisiin kustannuksiin sekä komponenttien tuotantokustannusten alenemiseen massatuotannon yleistyessä.
Eri toimialoja yhdistävän järjestön sanomana tämä luo positiivista uskoa tulevaan. Esimerkkinä voidaan mainita Alstomin valmistama Coradia iLint -lähijunayksikkö. Se pystyy korvaamaan Euroopassa laajalti käytössä olevia dieselkäyttöisiä lähijunia sähköistämättömillä rataosuuksilla ja liikkuessaan polttokennon voimin sen ainoa päästö on dieselin pakokaasujen sijaan – aivan oikein, puhdas vesi.
Järjestö tekee merkittävää työtä varmistakseen vedyn hyötykäytön turvallisuuden jatkossakin. Se kannustaa yhteistyöhön eri toimialojen ja toimijoiden välillä sekä demonstroiden vaikutuksia erilaisten lopputuotteiden laadun ja kestävyyden saralta. Järjestö jatkaa voimakkaasti vedyn hyötyjen puolestapuhumista lisäten tietoisuutta tästä hienosta mahdollisuudesta, johon yhteiskunnilla on mahdollista tarttua kiinni vaikka heti.
Jos asiaa oikein laajalti ajattelee, ei vedyn käyttö tai oikeammin vety-yhteiskunta etene yksittäisen alan tarpeiden mukaan, kuten autoalan. Ei se etene välttämättä koko liikenteen kattavilla ratkaisuilla (tie-, raide- ja lentoliikenne – Airbushan on mukana Hydrogen Councilissa) eikä välttämättä edes Suomen voimin. Siksipä odotuksemme lepäävätkin Hydrogen Councilin harteilla, ja tuskin suotta.
Järjestön jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto on noin 18,7 biljoonaa (tuhatta miljardia) euroa, joten mistään pikkukioskien yhteenliittymästä ei ole kyse. Tässä, ja monessa muussakin asiassa Euroopan etu on myös Suomen etu ja uskomme voimakkaasti Toyotalla siihen, mitä Hydrogen Council on julkilausumassaan tänä vuonna todennut: alkanut vuosikymmen tulee olemaan vedyn vuosikymmen.
