Olimme vuosi sitten kesälomamatkalla sukulaisten luona Kirkkonummella ja samalla tuli esille, että heidän naapurissaan on tämä auto. Heitin vitsillä, että sehän pitäisi tarjoutua ostamaan, ja auto olikin myynnissä. Auto oli siis heräteostos. Olin toki tiennyt, että tulen ajamaan ajokortin 17-vuotiaana, sillä julkiset bussiyhteydet lukioon ovat täällä meillä aika heikot.
Tämä on viimeisiä Celicoita luukkuvaloilla. Kaksilitrainen GTI on Celica-malliston keskivaiheilta. Se on etuvetoinen, mutta ei pienimmällä moottorilla. Ostin auton sen ensimmäiseltä omistajalta, jolla Celica on ollut käytännössä aina Espanjassa. Suomen talvessa tällä autolla ei ole ajettu ikinä.
Sain ajokortin syyskuun alussa ja ajan autolla nyt päivittäin 19 kilometrin matkan lukiolle. Bussikyydillä odotusaikaa tulisi jopa useita tunteja. Olen ajanut koulumatkaa myös traktorimönkijällä, mutta kyllä auto on mukavampi.
Pisin yhdensuuntainen ajomatka on ollut 100 kilometriä. Ja tietysti käymme kavereiden kanssa ajamassa perinteistä kylärinkiä. Kaveripiirissäni moni on kiinnostunut autoista ja valtaosa jutuista taitaa liikkua autojen ympärillä.
Käytimme auton huollossa ennen sen ajamista kotiin ja siellä ilmeni, että moottoriöljyä oli lisätty liikaa, ja sitä oli päässyt jakopäähän. Ajaminen Nurmekseen olisi voinut tietää täyttä moottorituhoa. Sen ohella jokin pienempi öljyvuoto korjattiin, mutta ei muuta. Autossa oli ollut aina vain kesärenkaat, joten ostimme talvirenkaat vanteineen (alkuperäiset vanteet laitettiin talvirenkaille ja hommattiin kesärenkaille uudet vanteet).
Nyt auto on käyttöautona, mutta olen miettinyt, että pitäisikö tämä kuitenkin säästää harrasteautoksi ja ostaa toinen käyttöauto. Auto on koriltaan hyväkuntoinen. Maalipinta on huonommassa kunnossa ja etupuskurin kiveniskemiä on paikkailtu osaksi koripakkelillakin ja jätetty maalaamatta. Kevään mittaan maalipintaa on tarkoitus ehostaa ja ehkä siinä näkee, raaskiiko autoa pitää käyttöautona.
Minulla on ollut jo aiemmin pellolle, suljetulle alueelle aurattu rata, jossa olen harjoitellut ajamista vanhalla Ladalla. Viime talvena sen tankki oli tyhjä, joten otinkin puuterilumiselle radalle tämän Celican ajoon. Muistan hyvin miten pelkäsin, että ajan sittenkin Celican penkkaan, joten palasin pian takasin – hain mönkijällä Ladaan bensaa kanisterilla.
Merkki on tuttu, sillä isällä ja isänisällä ei ole tainnut juuri muita autoja ollakaan kuin Toyotoja tai Lexuksia, ja isän puolen suvussa Toyotoja on muillakin. Ei sieltä nyt suoraan ole sanottu, että Toyota pitäisi olla minullakin, mutta on merkkiä toki suositeltu.
Ehkä se voisi olla tämä Celica? Tästä samasta korimallista on olemassa nelivetoinen ja tehokkaampi Carlos Sainz edition, joiden hintapyynnöt ovat vielä tavoittamattomissa.
Ajokortin inssiajon päivänä Celica oli ajettu odottamaan Nurmekseen mummon kerrostaloasunnon pihaan. Ajokortin saatuani ajoin mönkijällä auton luo, luo nappasin sen alle ja jatkoin suoraan koululle ja historian tunnille, mistä olin jo vähän myöhässä. Se ajomatka jäi ikuisesti mieleen.
Aaro Kanervo, 17
• Lukiolainen
• Asuu Nurmeksessa. "Asustelen maaseudulla, oikein mukava ja rauhallinen paikka. Talvella sain aurata enoni pellolle radan, jossa opettelin auton käsittelyä.
• Harrastukset: ”Kesällä käyn muutaman kerran omaksi ilokseni suunnistamassa, talvella hiihdän.”
• Celica GTI on vuosimallia 1991 ja sillä on ajettu noin 380 000 kilometriä.
